keskiviikko 30. marraskuuta 2016

Keräilyerä

Se on tuo Instagram ihan blogin turmio, niin helppo ja näppärä sinne on värkkäilyt tuoreeltaan kuvata ja lisätä. Mutta tässäpä kerta pläjäyksenä osa viime aikojen hommailuista.


Ihana neitokainen vietti neljättä syntymäpäivää, ja lahjan aihetta ei pitkään tarvinnut miettiä ;)


Ottobren Circus Horse-kaavalla mekkoska Frozen-aiheella. Kuviot on tehty Cameolla silityskalvoista.


Hihojen suut rypytin suoraan kanttaamalla, peittarin diffi isoimmalla.




Kokomerkintä samalla teemalla toki, ja myös takakappaleella leijailee hiutaleita.


Minä ♥ vauvojen vaatteet.


Kiitoksena ja lahjaksi pienet kietaisubodyt. En tunne tulevia vanhempia enkä pienokaisen sukupuolta tiedä joten tein kaksi eri tyylistä ja mahdollisimman neutraaleilla väreillä. Että jos vaikka ainakin toinen uppoaisi :)
Minttu-harmaan kuviot ja tekstit Cameolla.


Alemmassa pehmoisia ribbitrikoita, puhelimet applikoitu. Molemmissa kaavana Ottobren Warmly wrapped.


Tilkkulaatikoiden tilanne on jo pitkän aikaa ollut hyvin ahdas, jotain tartti tehdä. Pelastuksena tuli ompeluryhmästä bongattu ohje helppoon tilkkutäkkiin. Läjäpäin tilkkuja, alusta ja pyöröleikkuri yhdistettynä moneen iltaan ja lopputuloksena vino pino 10x10cm neliöitä ja tilkkulaatikossa tilaa.


Ihan valmiiksi asti on ehtinyt jopa tämä yksi. Hurautellaan muita sitä mukaa kun inspiraatio iskee.


Sitten oman juniorin vaatetukseen. Poikanen on oppinut pyytämään vaatteita mitä haluaa, ja yksi päivä matkalla päiväkodista kotiin takapenkiltä kuului "äiti minä haluan Spiderman-paidan!" Saamansa piti.


Minä ♥ Cameo myös. Olisi jäänyt ilman masiinaa tekemättä! Punaista trikoota muokatulla Ottobren Rascal-kaavalla, Spiderman silityskalvoa siis. On pidetty jo ainakin sata kertaa!

Viimeisin toive oli Pokémoneihin myös hurahtaneelta Pikachu-paita.


Painettu raitatrikoo Kangaskapinalta, kaavana tässäkin muokattu Rascal, huppu myös lisätty.


Pikachun takana myös silityskalvot ja ystäväni Cameo. Tämä oli ensimmäinen monivärinen kuva jonka laitteella olen tehnyt. Ihan vaan siks kun en ole aiemmin ehtinyt/jaksanut/uskaltanut aiheeseen perehtyä ;) Taustan mustaa osiota muokkasin ennen leikkuuta isommaksi, mutta kuten huomata saattaa, olisi pitänyt suurentaa vielä enemmän. Mutta ollaan nyt kuitenkin tyytyväisiä, käyttäjä ainakin on ihan liekeissä.

Juniori tykkää myös kaikesta pelottavasta. Kummitukset, hämähäkit, kummitustalot pyörii jutuissa joka päivä. Ja jokainen joka tämän tyypin juttusille on viime aikoina päässyt, ei ole voinut välttyä kuulemasta pelottavasta kädestä :D


Osuipa siis ihan nappiin tämä Eurokankaasta bongattu digiprintti. Tyyppi kaappasi koko rullan kainaloonsa ja tuumi ostavansa sen :D Ei siinä paljon auttanut enää formuloita tai muita printtejä esitellä.


60cm pätkästä sai sekä t-paidan että pitkähihaisen kun hihoihin käytin yksiväristä trikoota.


Siellä se on se pelottava käsikin ;)

Joulujutut alkaa pikkuhiljaa pyöriä mielessä. Tänä vuonna näyttääkin että niiden suhteen ompeluksissa mennään hyvin matalalla profiililla. Voi näitä ruuhkavuosia!

sunnuntai 9. lokakuuta 2016

Nalle-jumppis Roosa nauha-huutokauppaan

14.10 koittaa taas perinteeksi muodostunut Saumanvaran huutokauppa Roosa nauhan hyväksi. Tarjolla on taas laidasta laitaan hienoja käsitöitä, koko tuotto menee taas suoraan lyhentämättömänä Roosa nauhalle.
Minä ompelin tänä vuonna huutokauppaan nalle-jumpsuitin.


Joustocollegea, sävy taitaa olla vaalea roosa. Koko tällä on 74cm.



Hupun vuori ja resorit meleerattua harmaata.


Vetskarissa kiipeilee tällä kertaa harmaakarhu.


Innolla taas odotan millainen potti tänä vuonna saadaan kokoon! Ryhmään kannattaa liittyä jo nyt selaamaan ja bongailemaan huudettavia tuotteita, on sitten asemissa valmiina kun huutis starttaa 14.10 klo 10. Ryhmään pääset liittymään täällä.

maanantai 3. lokakuuta 2016

Happamia tai sitten ei

Happamia sanoi kettu pihlajanmarjoista. Perinteiset Fazerin Pihlaja-karkit ja tämä huppari taas päinvastoin aika makeita!


Metsolan keltaisesta joustofroteesta jatkoa karkkisarjaan, kuva applikoitu.


Kaavan pohjana Ottobren Rascal joka muokattu omiin tarpeisiin passeliksi ja huppu lisätty.


Kuopukselle ompelu on kyllä palkitsevaa, se riemu ihan jokaisesta uudesta vaatteesta on huikeaa, eikä kettukarkki-paita tehnyt poikkeusta :)


Sanonta ketuista ja pihlajanmarjoista pohjautuu Aisopoksen tarinaan:

Happamia - sanoi kettu pihlajanmarjoista!
Aisopoksen tarina ketusta ja pihlajasta.

Olipa kerran kettu, joka etsi syötävää. Se tuli pihlajan luo ja näki mehevät, punaiset marjat. Ketulle herahti vesi kielelle. Se kohottautui takajaloilleen ja yritti kurkottaa niin korkealle kuin suinkin, mutta ei ulottunut pihlajan marjoihin.

Kettu istuutui hännälleen ja katseli vihaisena herkullisia terttuja. Olenpa minä tyhmä, kun näen näin paljon vaivaa muutaman pihlajanmarjan vuoksi. Ne ovat varmasti happamia joka tapauksessa, sanoi kettu itsekseen.

Tämän tarinan mukaan on tapana sanoa: "Happamia, sanoi kettu", kun joku ei tahdo tunnustaa, ettei ole selviytynyt jostakin. 


Lähde 

 


lauantai 1. lokakuuta 2016

I'm cool and I know it

Juniorille on jo pitkään mieli tehnyt hurauttaa bomber-takki. Ei sillä että tarvetta olisi, mutta kun minä haluan!
Sopiva kaava löytyi Ottobren numerosta 4/12. Tuo on varmaan minun käytetyin Ob:n numero, tosi paljon kivoja malleja, sellasenaankin ja etenkin kaavapohjiksi omiin muokkauksiin. Tämä takki tuli ihan sellaisenaan, tai no taskut jätin pois.


Kaapissa oli juuri sopiva pala tähän R-Collectionin pehmeää, harjattua collegea. Oli ihan viimeinen pala, onneksi pop-up on taas pian!



Tikkauksia tein hopeisella langalla, ja muutamat niitit asennetta tuomaan. Muuten oikein mainio lopputulos, mutta kaulus jäi himpun verran liian lyhyeksi. Omaan silmäänhän se ottaa. Ja tämän kanssa muistui myös mieleen miksi en helmaresoreista tykkää, aina ne kipuaa ylös päin!


Ihan sovituskuviakin yritettiin ottaa, mutta kun uhma. Ihan toivotonta hommaa, lyhyeen jäi yritys tässä ympäristössä kun sydän kylmänä poikasen perään ryntäilin. Ei sitte!

Taustalla häämöttää hetken vielä Vaasan höyrymylly, tai se mitä on enää jäljellä purku-urakan edetessä.


perjantai 5. elokuuta 2016

I see your true colors

Onpahan ollut hiljainen värkkäyskesä, paljon on tehty mutta sellaista blogiin päätyvää materiaalia taas ei. Tai onhan sitäkin, mutta kun se tänne asti päätyminen on jäänyt vaiheeseen. Mutta nyt, tykitetään jotain mitä jemmasta löytyy.


Suurin ompeluksia hidastaneista tekijöistä on ollut isompi projekti, minkä määräsin itseni tekemään valmiiksi ennen kuin muuhun tartun. Mutta kun vastusti, vastusti niin paljon että meni melkein ompelun ilo. Pakko oli dumpata se työ jäähylle ja tehdä välillä jotain mikä hyvältä tuntuu.
Parhaimmalta tuntui päässä muhinut kankaan sotkeminen tämän paidan malliin, oikein reippaalla kädellä, sateenkaaren väreissä, värioksennuksena.


Kaikkia siis vedellä lantraten ruiskuun, paidan kappaleet valmiina kasteltuina, ja tuli ihana! Just semmonen silmiä särkevä. Värioksennuksen sopivalta kaverilta alkoi tunnostaa ideapankkiin napattu, suloinen pandapiirros. Piirros napattu täältä.


Siihen kun sitä mallasi niin Lauperin Cindyhan se alkoi päässä lauleskelemaan siihen malliin että ei sitä voinu enää poiskaan jättää. More is more, parempi överi kuin vajari ja niin pois päin alkoi olemaan kantava ajatus. Siinä kun pandan lasit olisi olleet vielä bling-blingiä niin oltaisiin oltu aikalailla mauttomuuden maksimipisteessä.





Kaavana Ottobren Rascal, värioksennuksen alla Kangaskapinan valkoinen trikoo, hihoissa Löytö-Palan laareista ongittu löytö. Naurattaa niin mahottomasti, överi ♥

Ja nauratti niin tämänkin aiemmin valmistuneen paidan teksti kun sen jossain Instan virrassa loppukeväästä bongasin.


Bad mother hucker, saa vastaantulijat vilkaisemaan parikin kertaa ennen kuin teksti avautuu ;) Mustaa trikoota, Rascal taisi olla tässäkin kaavana. Teksti leikelty Cameolla, oranssia metallikalvoa joka on ihan älyttömän siistiä!

Tämäkin jo Instassa näkynyt paita valmistui aiemmin tänä kesänä, yhen ihan mahottoman mainion pikkumiehen synttärilahjaksi.


Siitä voi näppäränä päätellä paljonko ikää tuli täyteen :)


Kumpaankin hihaan leikkelin silityskalvosta kolmioita "raidaksi". Ja sävynä näissä plus kädessä minttu. Kaavana tässäkin taisi olla Rascal, huppu lisätty. Meleerattu harmaa trikoo Kangaskapinan.


Tälle samalla pikkumiehelle ompelin keväällä takin, joka on tainnut täällä jäädäkin näyttämättä.


Mustaa farkkua (Kangaskapinasta tämäkin) ja konjakki/sinappi puuvillaa (omasta jemmasta).


Sävyt karkaili ties mihin kuvatessa eikä jälkikäsittelylläkään saanut takaisin.



Kaavana Ottobre ja Reindeer safari jos en ihan höpöjä muistele. Vähän meni hänekseen kaavan muokkaus kun ei tarkistanut kokoa, mutta onneksi sopi käyttäjälleen. Ja sittenhän me ommellaan uusi kun ei sovi :)


Siinäpä sitä taas, ehkä pakko ommella vielä jotain elvyttävää ennen kuin pystyn sen pakko-projektin pariin palaamaan...

lauantai 25. kesäkuuta 2016

Mä oon niin pertsa

Töihin paluun myötä vaaterintamalla kävi niin kuin etukäteen vähän odotinkin, tunikat ja ne vähäiset kalsarit on hautautuneet kaapin perälle. Tilalle on taas nousseet t-paidat, farkut ja hupparit, tutut, turvalliset ja käytännölliset. Just ne perusvaatteet, aka pertsat.
Pertsa on nopea. Pertsa on mukava. Pertsa näyttää hyvältä. Pertsa on simppeli. Pertsa on vaatekaapin kulmakivi. Pertsa on positiivinen asia!
Siispä ommellen täydennystä niihin.


Kaupunki aiheiset t-paidat juniorille ja itselle ruotsin kimppatilauksen osakkaasta. Oman paidan kaavan pohjana edelleen se Ottobren creative workshop, juniorilla tooth troll. Pienemmän paidat valmistuu vielä onneksi suht pienestä palasta niin saa koko kankaan näppärästi hyötykäytettyä.


 Toinen kaupunkipaita myös ruotsin tilauksesta. Tämä oli myynnissä raporttina, just hyvä pituus omaan paitaan. Tämä leikelty taas heittämällä sopiva paita kankaalle, kahdesta kappaleesta.


 Esipesussa reuna oli niin rullautunut että antisilittäjä ei jaksanut nähdä vaivaa, raakareuna helmaan siis oikein hyvä ratkaisu ;)


Ja creative workshopilla jatketaan. Kangaskapinan trikoo, silityskalvot ja cameo, se oli sitten helpoimmat vetoketjut vaatteisiin ikinä! :D



Perusvaatteisiin lukeutuu myös normaalipituiset hupparit, niitä kun huomaa kaipaavansa nyt kun pitkiä malleja on kaappi täys.
Tämä ommeltu samalla lasten kaavalla kuin tämä esikoisen huppari! Hieman on muotoa haettu suorista linjoista, ja hihoja pidensin myös. College R-collectionin huippulaatua.


Ihan ei neutraalissa malttanut pysyä, siksi neonkeltaiset nauhat. Hopeinen vetoketju Hanhelista.


Kaitaletaskutkin löytyy tietysti, taas apuna Hannariinan ohje.


Ruotsin tilauksessa tuli myös laivakangasta, josta pertsat sai perheen vanhin ja nuorin. Junioria jaksaa naurattaa jos vanhemmilta löytyy ihan samanlainen paita kuin häneltä :)

Pertsa on hyvä :)