sunnuntai 22. heinäkuuta 2012

"Mutta kun kaverit ei tykkää"

Pah ja pöh. Tässä sitä ollaan, kolme vuotta edellisen harmituksen jälkeen.
Tällä kertaa vuorossa kuopus, ja tällä kertaa myös ihan lapsesta itsestään lähtevät, ei ulkopuolelta tulevat mielipiteet.
Merkit oli jo ilmassa viime talvena, kun kuopuksen suusta alkoi tulla yhä kriittisempiä kommentteja äidin tekemiä vaatteita kohtaan, kaupassa ihasteltiin salama, spider, batman ja ties mitä pipoja ja muita vaatetuksia, kerrottiin kuinka siisti (printti/hahmo)paita oli sillä ja sillä kaverilla päiväkodissa ollut.
Keväällä kieltäydyttiin enää laittamasta jalkaan herran itsensä aiemmin rakkaudella valitsemia punaisia kumppareita, alkoi puheet capeista. (Ja voi jee mikä työ tuonkin sanan selvittämisessä oli, mutta nyt tiedetään kaikki kelvollisista merkeistä aitouden todistaviin tarroihin asti...!!)
Punainen on ollut kuopuksen lempiväri ihan pienestä alkaen, mutta yllättäen punaisia housuja ei enää päiväkotiin voinutkaan laittaa jalkaan, paidat joissa oli punaista oli mukana myös kriittisellä listalla, paitsi jos paidassa sattui olemaan salama-printti. Postin mukana tipahtelevat, myös äidin silmää miellyttävät kankaat sai aluksi ilahtuneen vastaanoton, mutta valmiina vaatteena ei, "mutta kun kaverit ei tykkää!"
Kukkataskut piti saada, mutta voi kuinka montaa kertaa huppari onkaan täys tyrmäyksen saanut.

Kysyttäessä kukaan ei ole kuitenkaan poikasen mukaan vaatteista mitään sanonut tai kiusannut, "mutta kun kaikilla kavereilla on SIISTEJÄ vaatteita."
Pari päivää sitten bongasin alennustangosta sitä niin ihannoitua spideria, ja voi onnea toisen kasvoilla kun paidan kotiin kiikutin, heti päälle vain! Ja vielä ohjeistus äidille; "tämä on äiti SIISTI paita, tai voi olla batman tai teräsmieskin."

Että se kai siitä sitten, olihan se selvää että jossain vaiheessa äidin tekoset ei enää kelpaa, mutta mokoma pikkuinen vaatefriikki, oliko se pakko alkaa jo nyt?! Esikoinen onneksi lohdutti että hänelle kyllä kelpaa äidin tekemät, ei ole kenelläkään muulla samanlaista ♥

Ps. Ylläolevat kuvat täysin lavastettuja ja malli lahjottu, meillä ei potkulautailla ilman kypärää eikä poika suostu pitämään vanhasta Marimekon t-paidasta tehtyä huppuliiviä, ei edes vaikka sitä skeittiliivinä markkinoitiin. Kun siinä on palloja, yäk, kaverit ei tykkää ja ei oikeissa skeittiliiveissä mitään palloja ole, nih.

23 kommenttia:

  1. oi voi :-(( vielä kelpavat meillä mitä ompelen ja nuorempi veli vaati ehdottamasti äidin tekemiä alushousuja, eli ne pikku miehen boxerit, kaupasta ostetut tavalliset pöksyt/pikkuhousut ei käy. Piti vaihtaa pihakäynttin jälkeen kuivat housut päälle ja annoin yksi kaupasta ostettu housu... en halua tätä, haluan ne toiset :-) ilahduin kovasti

    VastaaPoista
  2. Minusta lapsen näkemystä tulee arvostaa, vaikka se ompalevaa äitiä harmittaisikin. Kiva että olet ostanut pojalle sellaisia vaatteita joista hän (ja kaverit) tykkää. Ei varmaan ole helppoa äidin mieltä pahoittaa, lapsihan on vanhemmilleen lojaali.

    Eihän sitä itsekään pukeudu anopin tai miehen mielestä kivoihin vaatteisiin, vaan sellaisiin josta itse (ja ehkä jopa kaveritkin) tykkää :)

    VastaaPoista
  3. Tunnen sun tuskasi.. Vaikkei meillä ole kuulunut tuota kaverit-syytä, niin pakko on ottaa lapsi mukaan suunnitteluun että kelpaa sitten kaapista päällekin.

    VastaaPoista
  4. Oh no.. toivotaan, että ohimenevä vaihe ja ompelukset kelpaa taas jossain vaiheessa! Mulla esikoinen on vasta 2vuotta, mutta silti välillä tuo pelko hiipii ajatuksiin... :/

    VastaaPoista
  5. i feel you! mä en enää ompele vanhimmalla kuin niistä kankaista juuri sellaisia mitä se haluaa eikä yhtään niitä mä haluan. Applikointeja en voi tehdä. Pelkkiä poikein pääkallo/merirosvojuttuja vaan. Tosi kriittinen tuleva eskari.

    VastaaPoista
  6. Meilläkin esikoinen (11 v. tyttö) sanoo haluavansa vain ja ainoastaan valmiita kaupasta ostettuja vaatteita. Ehkä kelpaisi äidin tekemiä yövaatteita, mutta ei missään nimessä mitään paitaa, ei ainakaan missä on sitä tai sitä tai sitä... Onneksi on neljä muuta lasta jotka innostuvat minun tekemistä vaatteista sitäkin enemmän. :)

    VastaaPoista
  7. Minusta on ihan reilua yrittää löytää sellainen kompromissi, joka tyydyttää sekä lasta että vanhempaa. Ei kai sitä väkisin omatekemiä äidin suunnittelemia pidä tyrkyttää, mutta meillä sekä minä että mieheni olemme (ainakin vielä onnistuneet) pitämään puolemme, että koska aikuiset maksavat vaatteet, niiden on aikuistenkin mielestä oltava ihan kivat ja katseen kestävät. Ja niitä spaidermänejä/hello kittyjä ym on toistaiseksi esiintynyt vasta alushousuissa ja kalsareissa. Toivon mukaan muotitietoiset lapset myöhemmin elämässä hoksaavat, että äidin käsistä voi saada jotain ihan uniikkia ja mieleistä!

    VastaaPoista
  8. Meillä 4-vuotias on alkanut kriittiseksi vaatteidin kanssa tänä kesänä. Housuissa pitää olla taskut, värillä ei ole väliä. Paidassa pitää olla ilkeä kuva eli mielellään joku spiderman tai autot juttu. Hupparissa pitää olla taskut. Tuntuu lapset ottavan aika äkkiä nuita vaikutteita, meillä poika ei ole koskaan ollut hoidossa vaan esikuvana toimii naapurin isommat pojat. Vielä jokin aika sitten kelpas kaikki myyrästä kukkakuvioihin. Saas nähdä onko tämä ohimenevä vai pysyvä vaihe.

    VastaaPoista
  9. voih.. Tätä odotellessa! Onneksi sieltä löytyi lohduttava esikoinen! :) Ja ajatella: Mun äiti on saanut ihan suruttaa ostaa ja päättää mun vaatteista vielä ala-asteellakin, enkä marissut ollenkaan! Näin ne ajat muuttuvat (Noh.. tosta nyt kuitenkin on jo melkein 20 vuotta...)! :)

    Meillä myös tarkka 4,5-vuotias. Kelpaa edelleen hyvin mun tekoset, mutta mä kans annan hänen itse valita kankaat ja päättää aplikoinneista, niin ei jää harmittamaan lopputulos kumpaakaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja kun tuo minun mokoma nirsoilija valikoi itse kankaita ja applikointeja ja sittei ne kuitenkaan välttämättä kelpaa! Tai sitten valikoi sellaisia örkkejä mihin äidin inspiraatio ei mitenkään päin riitä...! ;)

      Poista
  10. Noooo, lapset on lapsia. Meillä ei onneksi vanhempi poitsu vielä kovin paljoa vaadi vaatteiltaan mitään, mutta mielissäänhän tuo on, jos saa rekkapaidan tai The Cars-paidan tms. Se on sitä laumahenkeä ja on se aika hellyttävää ku toinen on niin innostunut. :) Mutta meillä kyllä käytetään kirppisvaatteita niin kauan ku vain voidaan, mieluiten sinne teini-ikään asti kiitos. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirppisvaatteet onneksi meillä kelpaa, vaatteiden ostopaikalla ei väliä :) Ja sieltä mieluiten noita örkkejä ostelenkin, tuntuu hullulta työntää isompia rahoja kaupassa niihin kun laatu ei yleensä päätä huimaa...:/

      Poista
  11. No niinpä, auts! Mut ei auta ku sopeutua :) Tosi söpö skeittari kyllä!

    VastaaPoista
  12. hih hih hih...
    no ei, ei saa nauraa. vakava asia.
    mutta silti vähän hymyilyttää. :)

    VastaaPoista
  13. Meillä ei tahdo enää kaikki neuleet miellyttää 8v tyttöä, vaikka säälistä hän taitaa niitä pitää vaikkei tykkääkään :) Entistä enemmän on alkanut valikoida värejä mitkä kelpaa ja kohta ei varmaan kelpaa ne mitä ostan kaupasta, merkkejä on ilmassa. Meillä toi maku tahtoo olla aika erilainen :)

    VastaaPoista
  14. "Miksi tehdä lapsia, jos ei niitä saa pukea, kuin nukkea?" kysyi lapseton työkaverini. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahaa, nyt voisi klikata sitä tykkää nappia jos se löytyisi! :D

      Poista
  15. Kiitos kaikille kommenteista, lohduttavaa huomata ettei tässä veneessä yksin olla!
    Lepäävä esteetikko tuolla aika hyvin sanoikin, löytää se kompromissi.
    Meilläkin pitkän aikaa saatiin nämä örvelö-jutut menemään alus- ja yövaatteina, silloin tällöin alesta tai kirpparilta päällysvaatteitakin, mutta nyt kun ei sekään riitä. Hassua kyllä se että vapaapäivillä ja lomalla poikanen ei nirsoile yhtä paljon vaatteiden kanssa, yksi päivä jopa vaati punaiset housut päälleen, mutta päiväkoti on se tarkan vaateseulan paikka herralle.
    Ja edelleen kysyttäessä lempivärit on punainen ja vaaleanpunainen, mutta vaatteissa ei! ;)
    Eli josko se kompromissi meidän kohdalla olisi sitä että äiti keskittyy löytämään niitä vähiten hirveitä örkki-vaatteita ja siitä sivussa jatkaa muidenkin tarjoamista :)

    VastaaPoista
  16. Ihana blogi sinulla! Voi minä jo pelkään etukäteen tuota tilannetta, että äidin tekemä ei enää kelpaakaan. Toistaiseksi nelivuotiaan mielestä äidin tekemät on "ihanan parhaita", mutta saa nähdä kuinka kauan. Toisaalta minä olen jo nyt pyrkinyt ottamaan lapsen mieltymykset mukaan ja vaikka niitä hello kittyja ja spidermaneja ei meillä näykkään (kuin korkeintaan ostetuissa alusvaatteissa), värejä ja malleja pohditaan yhdessä ja välillä pääsee mukaan kangaskauppaan valitsemaan mieluista.

    VastaaPoista
  17. Tuo on niin kurjaa kun alkaa jo kaverit vaikuttaa näihin vaateasioihin... Meillä ekaluokkalainen on nyt alkanut vaatia kaupasta ja "samanlaista" kuin muillakin, viime vuonna eli eskarissa kelpasi tosi hyvin äidin tekemät. :) Onneksi meillä on kaksi pienempää tyttöä joille saa surruutella ja vauveli mahassa ;)

    VastaaPoista
  18. Eikö tunnukkin kurjalta ja haikealta :) Koettu on mutta kas kummaa kun nuo on isoja niin oikein pyytää tekemään eli saa jatkaa tän välivaiheen jälkeen mutta minun on oikein ikävä kestovaippojen ompeluaikoja <3

    VastaaPoista
  19. Ihania ompeluksia nämä kaikki mitä on kierättämällä tehty :D en viitsinyt alkaa kirjoittaa jokaiseen kenttään että ihana,tykkään,rakastan ym :D

    VastaaPoista