sunnuntai 16. maaliskuuta 2014

Kalsarit

Olin kauhuissani silloin vuosia sitten kun leggingsit ilmestyivät katukuvaan.

Siis oikeesti, tyypit vetää tuolla julkisesti pokkana KALSARIT jalassa!! Keksineet vain muka-nimen, leggingsit, että saavat käyttää alusvaatetta päällysvaatteena. OOÄMGEE. Minä en ainaskaa ikinä.
http://www.frumsatire.net/wp-content/uploads/2013/11/leggings.jpg
Ja siis kesälläkin, hameen kanssa, kauniit sääret peittäen, miksi ihmeessä?! Pahimpina ne polven alle loppuvat, jalan pituuden rumasti katkaisevat pökät. Huoh, hameen kanssa käytetään korkeintaan sukkiksia, nih.

Hartaista toiveistani huolimatta leggarit eivät olleetkaan ohi menevä muotioikku. Vannoin, kautta kiven ja kannon, että minun vaatekaapissani kalsarit ovat ja pysyvät alusvaatteena.

Mutta miten ihmeessä minulta nyt löytyy itse tehdyt leggingsit?

Ja ne on joustofroteiset.

Ja PUNAISET.

Ja olen käyttänyt niitä julkisesti. Ja aion edelleenkin käyttää. Ja ne on mukavat, hauskat ja kaikinpuolin kivat jalassa.
Kaikki tapahtui vähän kuin salaa, yllätin itseni lukemasta Mallikelpoisen Emmin mainiota kaavoitusohjetta, kangas tarttui vähän niin kuin vahingossa mukaan Hanhelissa resorivalikoimaa täydentäessä.
Ja puolella kädellä nämä kasaan sutaisin, miehelle naureskellen että tuleepa tehtyä itselle makiat kalsarit.
Tilanteen vakavuuden tajusin siinä vaiheessa kun nämä jalkaan vetäisin. Nyt voi taas hyvinkin todeta OOÄMGEE. Äkkiä surauttamaan takataskuja koristetikkauksineen, että edes vähän housuja imitoisivat.
Pahoittelut PERSpektiivistä, mutta kun ne siellä sattuvat olemaan.
Miten minusta tuntuukin että olen antanut pikkusormeni?

15 kommenttia:

  1. Hih! No hienot kuin mikä! Tee vaan lisää. Paula Kempeleestä

    VastaaPoista
  2. Hih hih! Tosi hienot! Minäkin joskus ajattelin että ei ikinä. Jotenkin varkain kaappiin eksyi yksiväriset mustat pari vuotta sitten. Ne olikin mitä parhaat äitiyshousut ja msutana vielä ihan säädylliset trikoot kotona tai perhekahvilassa. Jossain vaiheessa huomasin hipelöiväni kuviollisia kaupassa ja nyt noita löytyy kaapista vaikka kuinka monet. Ajattelin että ei ne kotiäidin vaatetuksena niin pahat ole. Nyt huomaan pohtivani voisiko ne laittaa töihin. Siis ainakin sellaisenä päivän kun ei ole asiakastapaamisia... ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en raskausaikanakaan näihin suostunut, farkut, farkut ja vielä kerran farkut on ollut se vakio :)
      Ja pitihän tämä melkein arvata, pillifarkkujen paluu oli myös silloin joskus kauhistus, aika nopeasti ne kuitenkin sitten tiensä vaatekaappiin löysi. Mutta haaremihousut, niistä laitan vaikka pääni pantiksi etten jalkaani kisko. Ja niitä leggareita jotka on samaa matskua ohuiden sukkisten kanssa, eieiei. Kunnes toisin todistetaan ;)

      Poista
  3. Kivat, nuo taskut on pehmee laskeutuminen ;)
    T:itse saman polun joskus kulkeneena! "EN IKINÄ!!!" Muuttui pikkuhiljaa "jospa kokeilisin" , josta siihen että nyt niitä löytyy vaatekaapista jo useat!

    VastaaPoista
  4. Noooh. Keksit niille vaan äkkiä jonkun uuden nimen niin ongelma on ratkaistu...
    Ps. Kuvaaja on epäilemättä ollut mielissään saadessaa kuvata PERSpektiiviä. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hah, minä käytän jalustaa ja kaukolaukaisinta :D

      Poista
  5. Mulla on pitänyt vielä ei koskaan leggareita, mutta toi emmin ohje on aika kiva... :I ei koskaan... :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo ohje oli kyllä niin houkutteleva ansa! ...Voisiko tästä periaatteista lipsumista syyttää siis Emmiä?! :D

      Poista
  6. Mahtavat!!! Ajattelin, että jos tekisi tuolla ohjeella kesäksi muutamat lyhyet trikoiset "pyöräilyhousut", joita voisin käyttää mekkojen ja tunikoiden alla piilossa. Jos vielä tekisi sellaiset korkeavyötäröiset ja mahan päältä napakat, niin tukisi vähän tuota taikinavatsaa. :P

    VastaaPoista