Villa Kiana

Tipu

2012-01-29T20:08:00.001+02:00

Olen lintu.

Vihainen lintu!

***************

Useamman perheen valloittanut Angry Birds mania siis meilläkin, Novitan Keloa summassa koukuteltu, naamassa sitä sun tätä mitä oikeissa väreissä sattui lankakorista löytymään. Ahkerasti pidetty ja rakastettu.

Säätömekko

2012-01-19T07:47:00.000+02:00

Mission: Retropöytäliinasta (Vinttitontun kätköistä minulle päätynyt :) pienelle tytölle mekko, joka olisi pitkäikäinen mutta toimiva nelivedolla liikkuvalle.

Erinäisten nauha-kiristys-kuminauha-säätö-kaksinkertainenkääntö-visioiden jälkeen tämä ratkaisu miellytti eniten silmää ja tuntui toimivimmalta.

Etuhelman etupuolella napit, nurjalla tampin sukulaiset. Näillä saa etuhelman kriittisen pituuden kerättyä nelivedon tieltä, ja pituus on kuitenkin helposti käännettävissä kun liikkumiskeinot muuttuu kahdelle jalalle.

Toivottavasti käytännössä yhtä toimiva kuin ajatuksena :) Ja mitä aurinkoterapiaa tämä kuosi on tänne pimeyden keskelle!

Höpönä haalareihin

2011-12-31T09:01:00.001+02:00

No äkkiä nyt kun vielä oikean vuoden puolella ehtii! Jotain syksyn ompeluksista siis, koko syksyn ajan ollut jostain syystä niin vaikea ottaa sitä kameraa ja räpsiä, mutta vilautetaan nyt edes näitä vauvalahjuksia.

Ankka/tipu/siipeilijä napattu siitä kuuluisasta Sk 1/77 lehdestä

Ihan höpönä haalareihin siis, nämä ystävien ja tuttavien uusille tulokkaille, jotkut jo käyttäjälleen siirtyneet, jotkut vielä odottavat pikkuisten ensiesiintymistä. Froteeta, velouria, pikkuista kokoa, applikaatioita, omaa kaavaa, lähes vauvakuumetta kun näitä ompelee, puhumattakaan siitä kun pääsee niitä käyttäjiä ihastelemaan.

Näihin jää koukkuun, uusia ideoita pukkaa tuosta noin vaan, että lisää nyt sitten vaan niitä vauvoja!

Tehtäskö nytten pitsilyhty?

2011-12-02T10:45:00.000+02:00

No tehhään vaan! Mutta melekeen oikialla suomella tällä kertaa, saapi muutki selevää.

Tarvikkeet:

- pitsiliina

- neulaa ja lankaa

- ilmapallo

- tärkkivehkeet

Otetaan taas mukavan värinen ja sopivan kokoinen pitsiliina, neula ja lanka.

Pujotellaan lankaa liinan reunoja pitkin, ei tarvitse joka välistä mennä, kuitenkin niin että kivuttomasti saat lankoja vetämällä kurottua liinaa kasaan.

Sitten etsitään jostain laatikon nurkasta ilmapallo vapun jäljiltä. Puhalletaan (tai laitetaan mies puhaltamaan jos omat romuskan ressaamat keuhkot ei siihen taivu), mallaillaan liinaa päälle, lisätään tai poistetaan ilmaa että tulee sopiva. Liinan ei tarvitse ulottua koko pallon ympärille, pohjaan on hyvä jäädä sopiva aukko. Ota huomioon myös mahdollinen pallon itsekseen tyhjeneminen.

Ja nyt taas sotketaan tärkillä. Minä käytän sokeritärkkiä kun sitä nyt sattuu aina kaapista löytymään, myös eri keepperi+vesi tai liisteritärkit passaa. Tämän lyhdyn lopputulos saa olla aika jämäkkä, joten en käyttänyt nyt perinteistä 1:1 sekoitusta vaan laitoin sokeria vähän reippaammin.

Viritellään märkä liina pallon päälle, kurotaan langoilla liina mukailemaan pallon muotoa.

Nostetaan taas jonnekin rauhalliseen paikkaan kuivumaan, leivinpaperi alla ettei sotke. Ja joku tuki on hyvä olla myös, pallo kun on pyöreä!
Kuivumisvaiheessa kannattaa olla tarkkana, märkänä liina tahtoo elää ja mennä miten tykkää, ja nuo kuromislangatkin helposti löystyy. Eli koko kuivumisvaiheen ajan käydään kääntelemässä ja asettelemassa, kuromassa ja asettelemassa alaosaan muodostuvia vekkejä nätiksi.

Kunhan liina on kunnolla kuivunut muutaman päivän kuluessa, ilmapallon voi helposti puhkaista ja poistaa lyhdyn sisältä, ellei ole jo itsekseen tyhjentynyt.

Keltainen lyhty on vielä kuivumassa, joten hypätään katsomaan valmista lopputulosta viime jouluksi tehtyyn lyhtyyn. Tässä näkee hyvin sen että muotoilu on tärkeää kuivumisvaiheessa, jätin tämän kriittisessä vaiheessa vaille huolenpitoa ja lopputulos on hitusen muotopuoli.

Sitte kaivetaan esiin ei kuumentuvia valoja. Niin, ku eihän tähän passaa oikiaa tulta laittaa. Minulla on tuossa tarjolla ledituikku sekä pattereilla toimivat valotimangit, kummatkaan eivät kuumu niin että varaa olisi.
Pukataan sopiva valo lyhdyn sisään, laitetaan päälle, sammutetaan muut valot ja taas saahaan ihastella!

Tässä vaiheessa vois sen kahavin sijasta ottaa vaikka teemaan sopivasti glögiä.

Keltasesta tullee kuvvaa kuhan seleviää kriittisistä vaiheista valamiiksi.

Tehhäänkö komia kello?

2011-11-30T19:53:00.000+02:00

No tehhään vaan!

Eka otetaan joku mukavan värine pitsiliina. Reippaat ja mahottoman taitavat virkkaa itte, kirpparikiertäjät allekirjoittaneen tavvoin löytää sopivan kirpparilta. Sopivaa liinaa valitessa tärkiää ois silimää miellyttävän värin lisäksi kattua että se keskellä oleva reikä on soppelin kokone, ei liian pieni. Eikä se mikkää hehtaarikaa tartte olla, tässä liinassa jottai kaheksan millin tienoilla.
Sitte tarvitaan sokeria ja kuumaa vettä, ku tämä liina pittäis tärkätä. Eli vaikka yks desi kuumaa vettä, sinne liuotettaan desi sokeria, kastellaan liina tällä tahmialla litkulla ja lätkästään jonnekki turvallisseen paikkaan kuivumaan. Semmoseen mihin ei pikkuset makian näläkäset tenavat yllä.

Kuhan liina on päivän tai parin kuivunu, päästään kunnolla hommiin.

Nyt etitään jostaki sopiva kartonki. Taas saa se väri olla silimää miellyttävä, ja eikä se varmaan haittaa jos vaikka passaa liinanki värriin. Ja tarpeeksi jämäkkä pittää olla, mutta semmone kuitenki että sakset siihen pystyy. Mallataan että liina varmasti soppii siihen päälle.

Piirustellaan liinan malli kartonkii. Vähä sinne päin, ei se oo niin justiinsa.

Ja leikataan irti. Ihan oikiasti se ei oo niin justiinsa, kuhan se liinan malli suurin piirtein tullee, ne laidan pikkuset röpylät ei tartte ikkuistua tähän kartonkiin.

Vanha kunnon erikeepperi mukkaan pelliin. Levitellään kartongille siis sitä.

Koitetaan mallata liina siihen kartongin liiman päälle suurin piirtein kohilleen.

Sitte ois hyvä lätkästä painavaa asiaa päälle. Tähän ei kannata kuiteskaan kirjaston kirjoja käyttää, saattaa vaikka keepperi levitä. Että semmone ei niin justiinsa kirja mieluiten.

Kuivumista ootellessa voi vaikka juua kahavit.
Kuhan on suurin piirtein kuivunu nii voipi ujutella vaikka tikulla liimaa semmosiin kohtiin mihin ois tarvinnu mutta ku ei osunut. Laiat ois hyvä olla kunnolla kiinni. Ja ei se haittaa jos keskiosaki ois. Ja sitte voi saksia pois niitä kartongin osia jotka ei ihan osunu kohilleen ja ilikiästi pilikottaa jostai välistä.

Otetaan ja survastaan sakset siitä keskustan sopivan kokosesta reijästä läpi. Kartoonkin pittäs siis tulla reikä.

Kellokonneisto. Ai niin, semmonenki pittää tähän vekottimmeen olla. Jos et sitä vielä ollu hokassu nii eläpä hättäile, ota konneisto vanahasta ja ei-komiasta kellosta, tai hilipase vaikka motonetistä hakemaan. Ja jos ei hirmunen kiirus oo nii saahan niitä netistäki.

Kellokonneistoon voipi lisätä tuohon viisareitten puolelle tuommosen pahavilätyskän, ettei jää lenkuttamaan kun ei tämä komia kello ihan niin paksu oo ku kellot ylleensä. Tietenhi jos laittoit oikkein paksua kartonkia niin sitte ei varmaan tartte. Mutta kokkeile, sillä se seleviää!
Jos se liina kovinhi tumma on niin eikai se haittaa jos nuo viisarit vaikka spraylla hurrauttaus vaaliammiksi. Mutta voipi tehä niinku tämäki kellomaakari ja tyytyä vähän tihrustamaan.

Pelataa vähä konneistopalapeliä. Mikä se menikkää mihinki välliin ja mitenkä päin. Kyllä se siitä lutviutuu. Ja voipi mallata että se konneiston yläosa ois yhtä tuommosta liinan "sakaraa" kohti, kattopaaka ku siinähä on liinassa valamiina niinku melekeen numeropaikat!
Patteriki ois hyvä olla. Jos uutta tähän hättään tuu vastaan nii lasten pahaäänisimmistä vehkeistä voipi lainata. Laitetaan patteri paikallee ja vähä jännitettään että toimiiko. Jos ei toimi niin pikkasen tarkastelee niitä viisareitten paikkoja sun muita, patteriki ois hyvä olla oikein päin. Tai käypi ostamassa uuen patterin. Ja sitteku toimii niin voi vaikka vähän taputtaa itelleen. Ja juua vaikka toisen kupillisen kahavia, palanen leetaakaa ei ois pahasta.

Sittepä ei muuta ku etitään se paras paraatipaikka tälle kommeuelle ja ihastellaan!

Teekkö sääki tämmösen?

Vaikka ja mitä!

2011-10-27T17:25:00.001+03:00

Otsikon mukaisesti; luvassa vaikka ja mitä!

********************

Neulekeräys katulasten hyväksi!

Hyväntekeväisyysjärjestö Ohi Älä Käy ry on käynnistänyt neulekeräyksen vähäosaisten lasten hyväksi! Neulo lapasia, pipoja tai kaulahuiveja joulukuussa järjestettäviin myyjäisiin – tyyli on vapaa. Yhdistys ottaa vastaan myös muita käsitöitä. Pääkaupunkiseudulla ja Turussa pidettävien joulumyyjäisten varoilla viedään jouluksi ruoka-avustusta Viron lastenkoteihin, katulapsikeskuksiin ja köyhiin perheisiin.

Neuleet ja muut käsityöt pyydetään lähettämään keräyksen sivuilla olevaan osoitteeseen 30.11.2011 mennessä.

Kaikille osallistuneille yhdistys tarjoaa etusetelin käsityöliikkeeseen!

Myyjäisten pitopaikka- ja aika tullaan tiedottamaan yhdistyksen kotisivuilla.

Keräyksen tuotto julkaistaan joulumyyjäisten jälkeen yhdistyksen sivuilla ja joulun jälkeen yhdistys kertoo matkakertomus -osiossa joulukuun avustusmatkasta.

Humanitäärinen yhdistys Ohi Älä Käy ry on rekisteröity vuonna 2004.

Lisätietoa neulekeräyksestä: www.katulapsiapu.fi/osallistu.html#4
Tapahtuma facebookissa: http://www.facebook.com/event.php?eid=219528191447435

Kaikki joukolla mukaan!

****************************

Kiitos Jonna!

*************************************************

Vaunufriikki

... niin, friikkeyttä se kai on kun vaunuihin hurahtaa vasta kun perheessä ei vaunuikäisiä edes löydy! Poikasten ollessa pieniä en juurikaan vertaillut tai panostanut vaunuihin, halpisyhdistelmät, käytettynä tulleet tuplat ja viimeisenä halpiskuomurattaat ajoivat asiansa.

... Kunnes hurahdus tuli kunnostettaviin kaunokaisiin!

Super kauniit Emmaljungat, vuosimalli näyttäisi olevan -75.

Kaunis muotoilu, kaunis runko, kauniit renkaat, KAUNIS!

Vaunut olivat säilyneet todella hyvässä kunnossa, ilman kosteusvaurioita, mekanismit ehjänä. Ajan myötä kuitenkin kansipeittonsa hukannut, rungon metalliosia kuluttanut.

Uusia osia pulttikaupasta, kankaita ja mallailua, putsausta ja puunausta, ja taas kelpaa kärrytellä! Harmittaa vain että miksi ihmeessä tähän ei hurahtanut jo poikien ollessa pieniä!

Nämä oli ajatuksena jättää jemmaan, ihailtaviksi, mutta kun se hurahdus...

...eli seuraavat työn alla! ;D

Pikku pikku panda

2011-10-20T12:46:00.000+03:00

♥♥♥♥

Vauvalahjoja on kiva väkertää, etukäteenkin ettei tule sitten liian kiire. Mutta toki saattaisi olla hyvä odottaa pikkuisen maailmaan tuloa jotta varmasti tietää kumpaa merkkiä sieltä tuleekaan. Tai pysyä unisex-malleissa. Ettei käy näin ;)

Mutta olihan näitä ihan mahottoman kiva värkätä, vaaleanpunainen ♥♥♥♥ Ja pääsenpähän uudestaan askartelemaan pienen pienten vaatteiden parissa!
Nämä pandat etsivät siis uutta kotia, klik!

Arjen sankarit

2011-10-11T09:34:00.000+03:00

"Äiti on kiva ku siltä voi vaan pyytää minkä vaatteen haluaa ja se tekkee semmosen."

Ja äitihän tosiaan tekkee, oli se sitten vaikka t-paita kuudenkympin rajoituksella. Tai pikkuankka.

Syksyn mittaan on valmistunut läjäpäin perusvaatetta kesän kasvattamille sankareille, niitä mieluisia, saman tien kiertoon pyörähtäviä joista ei ehdi tai edes viitsi kuvia räpsiä. Mutta tässä kurkkausta nyt niistä jotka ei sattuneet olemaan jossain pyykkikierroksen vaiheessa.

Huppareita, t-paitoja, housuja. Osa perusperusperus, osaan aplikaatioita ja siirtokuvia eri Sankareille, JalkapalloMestaria, Liskoilijaa.

Ja jotain äidinkin inspiraatioita, jaksaa nuo sienet ja syksy aiheena näemmä minua viehättää. Mikä sinänsä on hassua kun kummastakaan en oikeasti pidä! :)
Neulehupparissa siili haistelee syksyä, siilin malli jostain päin nettiä kuvapankkiin eksynyt, alempana sienipaita uusiokäytössä, kirpparilta monen äXän paidasta kuopukselle.

Ja iso läjä peruspöksyjä omilla kaavoilla, kuvassa näkyvät ylemmät velouria jonka speksinä mainittakoon että kangas on kahden euron kirpparilöytö, sävy todella mieluinen petrooli, ja niin pitkä pätkä että siitä riitti 2x 134cm housut, ylempää löytyvä ankkahuppari ja vieläkin taisi ainakin pipon verran jäädä.
Alempien frotee myös kirpparilta, paksu joustofroteelakana 2e josta myös taipuu melkoisen monet vaatteet. Kappalehinta siis miellyttää myös kukkaroa :)

Kaavat:
- T-paidat OttoBre Slimfit
- Pitkähihaiset OttoBre Drums tarpeen mukaan muokattuna ja sovellettuna
- Housut omia sovelluksia

(Alempien kuvien kuvausalusta huippuihana retroverho Vinttitontun kautta :) )

Paljastellaan

2011-08-29T16:13:00.019+03:00

Tervetuloa kierrokselle kuvakasaan, paljastelussa aarteita, vanhempia ja uudempia kirpparilöytöjä, näpertelyjä, toivottavasti viihdytte! :)

(luonnos karkasi eilen omia aikojaan ja jäi näköjään listoille roikkumaan, pahoittelut...)

-----------------------------

Suuuuuuri kukkaiset, loistava kuntoiset verhot ystävältä saatu ♥

--------------

´75 Emmaljungat projektina

-------------------------

3kpl retrolamppuja huuto.netistä, keltainen, punainen ja toinen keltainen, ei nyt huikaisevan edullinen löytö mutta kohtuullinen.
Noiden lamppujen valoleikkiin jää kiinni!

---------------------------

Vanha kulunut tarjotin, spraymaalia, decoupage lakkaa ja paperia. Saadaan aika kiva tarjotin.
(todellisuudessa harjoitellaan spray-maalausta johonkin ei-niin-tärkeään ennen varsinaista kohdetta, siitä jokunen kuva alempana...)

---------------------------------

Aarteista varmaan se suurin, Tapiovaaran niin kovin kaunis ruokailuryhmä.
Lapsuudenkodista löytyi sattumalta ryhmään kuuluva/sopiva tuoli, jonka isäni on jossain vaiheessa kunnostanut päälle maalatusta ja jalkapuolesta alkuperäistä vastaavaan. Pöytä ja penkit alkuperäiskunnossa, vähän-niinkuin-lainassa.
Ryhmä on pieni, mutta voi kuinka ISO ilo näin kauniin ryhmän ääressä on ruokailla, lukea, askarrella, nautiskella aamukahvit, mitä vain!

Ja kauniin pöydän kanssa yhteen sopii tietysti kauniit astiat.

Saksalaiset sydänlautaset Kokkolan Spr-kirpparilta.

Ja täydellisen väriset Sarvikset Oulun kierrätyskeskuksesta.

Olisikohan olleet jonkin koulun, tarhan tai vastaavan poistoja kun tarjolla oli melkoinen läjä, minun mukaani näin edulliseen hintaan tarttui 10 kpl.

------------------------------

Alunperin todennäköisesti yöpöydän virkaa toimittanut, nyt eteisessä lippikset, pipot, avaimet ja irtokrääsän nielemässä, myös Oulun Kierrätyskeskuksesta.
Fiksausta vähän olisi vailla, mutta ku nyt siinä on särmää!

---------------------------

Aarikan mitkälie verho/koriste/härpäkevärpäkkeet oveen kolisemaan, hauskat! Saatujen kategoriaan. (edit, Discus ovat ihan oikealta nimeltään, kiitos ninnu!)

------------------------

Lähes ruokaryhmän rinnalle kurvaava aarre, kotimainen Vilkan valmistama tv-taso. Tai siis tv-taso nykyisessä elämässään, ennen varmaan ollut kirjahyllyn alaosa. Etenkin sisäpuolelta huikaisevan hyvässä kunnossa, keskellä neljä vetolaatikkoa joiden pohjalevyissä ei naarmun naarmua, ei tummentuman tummentumaa. Piiitkän mallinen, keskellä siis laatikot ja kummallakin sivulla kahden oven levyiset kaapit. Kajaanin kierrätyskeskuksesta.

Ja Vilkan päällä retrolamppu lapsuuden kodista...

...sekä ISO keittiötölkki sisältäen muistutuksen keskeneräisyyksistä. SAATU!

-------------------------------------

Järkikirppiksellä tuli vastaan lähes käsittämätön löytö; Mäkisen Kuvastimen kukkapeilejä alkuperäispakkauksissa! (Näitä oli siis useampi siellä, mistä lie poistosta jollekin alunperin eksyneet?)
Missäköhän vaiheessa nämä, hmm, hieman erikoisemmat pastellisävyt ovat olleet tuotannossa?

Mutta kun ne pastellisävyt ei ihan minun nurkkiini istu, niin otetaan purkki spraymaalia ja....

...just hyvän keltainen peili eteistä koristamaan! Ku mää tykkään keltaisesta.

------------------------------

Kehräkattila huuto.netistä tuo kalliimpi, Aarikka irtosi Sotkamosta linja-autoaseman kirpparilta yhdellä kolikolla.

Pitkään himoittu Primavera menee sinne ei-huikaisevan-edullinen-löytö, mutta kohtuullinen kun suhteuttaa siihen kuinka paljon tätä olen kokoelmaani kaivannut! Raahesta kirpparilta taisi tämä löytyä.

Sydänpurkit saatuja

-------------------------------

Seinällä keikkuu vanhempi löytö tauluksi pingotettuna, muistaakseni Kontista, hintakin taisi olla kohtuullinen.

Riskillä ostettu retrokello, koneisto ei toiminutkaan mutta vaihtamalla parani. Vaasasta Jupiter myymälästä, hintaa taisi olla parin euron luokkaa.

--------------------------------

Plastexin kukkakuosit näyttää jo muuttuneen minulle keräilykohteeksi, niin monta tätä kuosia edustavaa kippoa ja muuta härpäkettä on nurkkiin eksynyt. Tämä suihkepullo lapsuudenkodista.

---------------------------------

3 kpl saatuja, vanhoja, kuluneita ja paljon nähneitä Artek 66 tuoleja,
purku osiin, hiontaa, fiksausta, pari purkkia maalia...

...ja tilalle kolme ihanan pirteää uudessa iskussa olevaa kuuskutosta.

----------------------------

Pilkkukupit tasseineen Kajaanin kierrätyskeskuksesta, punaisiin olen aiemmin törmännytkin mutta nämä ruskeat oli uusi tuttavuus.

Ja just minun makuun istuvan Ikean Måns hyllyn päällä pilkkujen lisäksi saatu Arabian perhoskannu sekä Plastexin kukkaa kirpparilta, tämänkin hinta oli max 2e.

-------------------------

No mutta tämä nyt on vähintäänkin ruokaryhmän veroinen arvoasteikolla, tunne-sellaisella. Kaappi lapsuudenkodista vuosimallia ´67, vanhempien häälahjarahoilla ostama ♥

-----------------------------------

Maustehyllyllä taas Plastexin kukkaa, peltinen pilkkupurkki, läjä vanhoja maustepurkkeja pesun kautta, maalia ja uudet etiketit.

--------------------------------------

Kukat toimittavat taulun virkaa, toinen muistaakseni 1e hintaan Kontista, toinen saatu.

------------------------------

Arabian Otsot saatu, Finelin täydellisessä kunnossa oleva muki taisi olla ihmeekseni hinnoiteltu 1,5e arvoiseksi Oulun Kontissa.

------------------------------------
Ja kierros päättyi tähän, kiitos loppuun asti jaksaneille, toivottavasti viihdyitte! :)

Noiden suurten SAATU tekstien määrää katsellessä saa taas ihastella kuinka kiva lähipiiri löytyykään, niitä mittaamattomia aarteita ♥

Hei, tämän paljastelukierroksenhan voisi ottaa myös vaatehuoneessa (=kangasvuoren ja kamalan määrän käsityökrääsää ja tavaraa varastoimispaikka...), sielläkin ois vaikka mitä aarteita!

Taitaa tulla syksy

2011-08-18T12:16:00.002+03:00

Tähtiteemalla mennään kesästä syksyyn, hieman sinne kylmempiin syyskeleihin tällä varustuksella:

Musta tähtipuuvilla Löytöpalan laareista, auringon keltainen tikkivuori lapsuudenkodin kaapeista. Harmillisen vähän tuota aurinkoista vain oli, hihojen vuoritus tehty sitten ei-niin-tyylikkäästi harmaasta tikkikankaasta, onneksi se ei näy kuin pukiessa hetken vilahduksen. Ettei harmita ja ärsytä ihan niin paljoa.

Puolikuutaskut ja hihan suut kantattu ihan hitusta vaille vuorin sävyyn osuneella vinonauhalla.
Ja vielä pipo väreihin sopien niin eiköhän näillä tämä syksy ja alkutalvi mennä.

Sopivaa pipomallia etsiessä inspiraationa tämä:

Possu Pallero piirtää

2011-07-05T21:56:00.004+03:00

Tämä kuva on muhinut ideapankissa edellisestä Possu Pallero-paidasta lähtien.

Tuttuun tapaan totetus odotti hetken jos toisenkin, ja päätyi nyt kuopuksen täydellisen turkoosiin t-paitaan. (paidan kaava OttoBre slim fit)

Kuva sovellettu siis "Possu Pallero piirtää" kirjasta. Paidan toisella laidalla Pallero heiluu kynä kädessä, valmiina on yläpuolella jo hiiri...

...keskelle tulossa ukkelin naama...

...ja toisella laidalla pupu.
Harmillisen huonosti kuvat erottuu valokuvista, livenä paremmin mutta siltikin olisi saanut pelkän suoran ompeleen sijasta käyttää ainakin vahvistettua sorttia.
Mutta harjoituskappale, tästä poiki heti monta uutta ajatusta taas muhimaan ideapankkiin :)

Tyttölöit

2011-06-15T15:51:00.003+03:00

No hiphei; tyttöjuttuja! :)

Pyyntönä takki tai mekko, tuli sitten molemmat.

Kuosi mahottoman kiva kirpparilöytö pitkän ajan takaa, jahkailun ja jappasun ja pähkäilyn lopputuloksena yhdistettynä vaaleanpunaiseen ja ruskeaan. Vuori Eurokankaan pilkkupuuvillaa.
Ja mekkona ihan perusperus liivimekko. Ku mää tykkään :)

Jos metsään haluat mennä nyt...

2011-05-15T17:33:00.004+03:00

...sä takuulla yllätyt.
Jos metsään haluat mennä nyt,
näät sammaleet myllätyt.

Kas pienet karhut vekkulit on
nyt käyneet suuren joukkiohon
On päivä teddykarhujen villin retken

Vain kiltit iloiset karhut saa
noin retkellä temmeltää
Saa herkut makeat maiskuttaa
ja leikkiä ryöstäjää

Nyt nää ei muut kuin metsien puut,
käy kuurupiiloon hunajasuut
On päivä teddykarhujen villin retken.

Retket pienten karhujen niin pörröturkkien
on hauskoja kerrassaan
Karhun hippaa kurkkien käyn alta oksain
hiljaa katsomaan

Hurjat nallet teutaroi niin että tanner soi
On olo niin huoleton
Vaan kello kuusi vie isät ja äidit nallet
nukkumaan, ja uupuneet pikkukarhut on.

Kuopuksen kesätakki retronalleja, vuori Eurokankaan pilkkupuuvillaa, kaavaa raglanhihainen sovellus. Turhan naftiksi jäi, mutta toivottavasti tätä ihanuutta saisi edes alkukesän viileiden päivien verran ihastella.

Viiden tähden takki

2011-05-05T10:31:00.002+03:00

Esikoisen kesätakista tulikin ihan oikea viiden tähden takki. Saman verran kuin herralta vielä hetken aikaa ikää löytyy mittarista.

Kuluneen ruskea, letkeän notkean perinteinen vakosametti kirpparilta, turkoosi vuoritus ja tähdet vuorikankaasta. Kaava sovellettu perus hupparista, sovelluspohjana OttoBren Poison-kaava.
Kuvioinnin kanssa olikin oikea luomisen tuska, kaikkien lentokone-satumetsä-autoaiheiden jälkeen lopputulos olikin simppeli. Tuo herran ikä kun tuo jo omia haasteita tähänkin.
Vähän lentäjän takki-fiilistä tähän tuli.

Kotsa

2011-03-25T16:55:00.006+02:00

Edellisessä postauksessa näkyneen Rondonella-lehden lippis pääsi heti kokeiluun, tästähän tuli aika hauska!

Kunnon kotsa, just passeli kaveri pelsolaiselle villatakille. (ja hiphei, takki sopii näyttää sopivan niin että saa jopa käyttökertoja kevään aikana!)
Lankana Novitan Tempo, ehkä hieman turhan massiivinen lanka tähän, mutta onpahan kunnon jättilippis! :D

Ja alla ohje (klikkaamalla isommaksi), tosi simppeli tehdä ja helppo soveltaa eri langoille. Ja kokohaitari tuntuu olevan aika laaja, nuorimmaiselle tehtynä sopi perheen jokaiseen päähän.
Muoks, ja koot on 100 (110) 120cm :)

Psst, pallotakki etsii uutta kotia, klik :)

Kukkuu 60's 70's käsityölehdet

2011-03-19T13:22:00.015+02:00

Aiemmin olen jo poiminut parhaita paloja 70-luvun Suuri Käsityö-lehdistä.
Nyt lapsuuden kodista löytyi ihan uusia tuttavuuksia käsityölehdistä, 60- ja 70-luvun tarjontaa. Ohjeet painottuu neuleisiin ja virkkauksiin, mutta tässäpä pieniä maistiaisia, enjoy! :)

**********

Rondo-lankojen ohjelehti Rondonella on hauska tuttavuus vuodelta 70.

Lehti on kuvattu matkustusteemalla, lentokentällä enimmäkseen, osa lähdössä, osa tulossa, osa konetta odottamassa, osa jo kohteessa.

Tämä suloinen Ensilento-malli on pakko toteuttaa! Takki ja lakki molemmat virkkaamalla tehty, tosi kivan ja mukavan oloinen malli.

Nuo siniset neuletakit oikealla näyttää myös oikein toimivilta malleilta.

******************

BWT-lehdestä en ole koskaan kuullutkaan, vaikka kaudelle 70-71 suunnatun lehden kansitekstin mukaan lehteä oli kaivattu parin vuoden tauon aikana.
Herkullisista kansista huolimatta yllättävän vähän sykähdyttäviä malleja. Julkaisijasta en päässyt oikein selville, Novitan lankoja kyllä käytetty, olisiko siis Novitan nimikkolehden edeltäjä?

***********************

Eevan Käsityöt vuodelta 69. Nämä kannet ja kuvat on jo itsessään loistavia!

Pikku-Perttulin ja Itsepäisen Isabellan takit näyttää myös toteuttamisen arvoisilta.

Hauska kuvateksti potkupussilla, huomatkaa paino sanalla voi jälkimmäisessä lauseessa :)

Ja samaisen lehden lastennumero -68.

Hei, noissa pompulapinniksissä on siis köllötelleet jo 60-luvun piltit!

Vielä muutaman lehden kurkkaukset tulossa seuraavalla kerralla.

*************************

Tämä nyt ei varsinaisesti mikään kauppapaikka ole tarkoitus olla, mutta tässä nyt samassa yhteydessä kyselen kuitenkin että onko kellään kiinnostusta 80- ja 90-luvun Suuri Käsityö (ja joitakin muitakin, Burda, Moda yms.) lehtiin, sekä sekalaiseen läjään kankaita? Isän apuna tyhjentelen lapsuudenkodin nurkkia, ja ajattelin nyt täällä vinkata ennen kuin kannan kirpparille.

Sk-lehdistä kattavat vuosikerrat kaavoineen, tässä uuteen kotiin lähdössä vuodet -80, -81, -82, -83 ja -86. Muita vuosikertoja ja lehtiä voin kantaa kysynnän mukaan.

Ja kangasläjät:

Ihan laidasta laitaan, peruspuuvillaa, mekkokankaita, maastokuosia, sifonkia, joku trikookin taitaa olla, ehtaa ysäriä ja kasaria ;), kukkakuoseja, tilkkutöihin, isompiin töihin, joku retropalakin, verkkari kankaita, loimusamettia jne. jne.

Sekä lehdet että kankaat lähtee hyvin edullisesti, periaatteella kunhan kiertoon menee. Maililla villakiana ät gmail piste com voi kysellä tarkemmin :)

** Edit 20.3. Olen netin ulottumattomissa loppuviikkoon asti, palaan kangas+lehti kyselyihin sitten :)

Kissanminttu

2011-03-07T15:06:00.002+02:00

Kissanminttu on ehdoton lemppari Marimekolta viime vuosina. Tämä luumupohjaisen pätkän kanssa oli heti selvät sävelet takiksi muuttumisesta, tyypillisesti vaati vain tovin jos toisenkin ennenkuin valmiiksi asti pääsi.
Vaikka suurten kuvioiden työstämisestä kovin tykkäänkin, ei se sujunutkaan tuosta noin vaan Kissanmintun kanssa. Valmiin takin kanssa pitikin arpoa että tykätäkö vai ei, mutta poikasen päällä nähtynä muuttui onneksi ehdottomaksi tykkäämiseksi.

Kuosin väritys toi oman pulmansa kanttien ja vuorin värin valinnassa. Kuosista löytyvä vihreä olisi ollut nappivalinta, mutta rajallinen valikoima sai kuitenkin päätymään helppoon valkoiseen, vuorina valkoinen fleece.
Takki valikoima alkaa olla sen verran kattava että lienee pakko tehdä jo pientä luopumis työtä naulakon hautautuessa kaikkien alle...!

Flower Power

2011-02-04T07:15:00.000+02:00

Flower poweria tänne ihan liian korkeiden kinosten keskelle!

Metsolan alesta aurinkoinen ja ruskea velour, kaava oma sovellus, napit nappilootan uumenista.

Valoa, aurinkoa, kevättä, lämpöä!

Niin hehkuva ja aurinkoinen ettei aamu voinut alkaa huonosti kun näki poikasen pyörivän tämä päällään.

Sulaisikohan nuo kinokset jos poika menisi vähäksi aikaa pihalle hehkumaan tämän kanssa?

Karkurit

2011-01-21T09:49:00.002+02:00

Kontin palalaarista löytyi paksua ja jämäkkää vanki-raitaista trikoota.

Pätkästä riitti kahden karkurin verran.
Isommalle OttoBren Windy-kaavalla tunika, lisäten (yli-)pitkät hihat.
Oikein mukava-tunika, mukavan mallinen sivusaumoja kohti pitenevine helmoineen, ja kankaan ansiosta mukavan tuntuinenkin. Seuraavaan lisäisin vähän pituutta, paitaa tämän pituus on lähempänä kuin tunikaa. Mekoksikin asti pidennettynä voisi olla kiva.
Ja pikkukarkurille paita, kaava myöskin OttoBresta, muistaakseni mallia Reko.
Piristykseksi punaiset resorit ja poikasen itse valikoimana Velour Motives kuva.
Mutta mutta, minä en pääse oikein sinuiksi noiden velour kuvien kanssa. Ensimmäisestä kuvasta onnistuin käräyttämään pinnoitteen kun ei maltilliset yritykset tuottaneet tulosta, ja siitä viisastuneena pläräsin netin läpi kokemuksia tämän silitystä varten. 2-pisteen lämmöllä pöytää vasten tiukasti painaen ensin 20s, lisää 10s, ja pariin muuhun otteeseen vielä vähän lisää kun kuva ei osoittanut kunnolla kiinnittymisen merkkejä.
Lopulta näytti kiinnittyneen (suojakalvo ei kyllä älyttömän helposti irronnut...), mutta oravan jalat irtoilivat kankaasta jo ensimmäisellä käyttökerralla, eikä myöhemmät kiinnitysyritykset leivinpaperin läpi näytä tuottavan tulosta. Plääh. Voi viisaamaat ja kokeneemmat, mikä menee mönkään?

Reppana

2011-01-09T12:46:00.005+02:00

Moi!

Pitkä on minunkin työurani ollut, vuosikymmenien mittainen, ennen nykyistä tehtävääni. Ensin joskus tooosi, tooosi kauan sitten Teresa Mekkomestareilta lähdin tyylikkäänä paitapuserona ensimmäiseen työhöni. Uskollisesti minä palvelinkin, niin pitkään että menin pois muodista, kuosini paikoitellen haalistuneena ja saumoista ratkenneena.
Sen jälkeen jouduin kaikkein kamalimpaan työhöni, makaamaan pimeässä, kylmässä varastossa muiden saman kohtalon kokeneiden kanssa "leikkelyksiin" laatikossa. Siellä vierähti niin kauan etten tiedäkään, kunnes minut kuin ihmeen kautta kaivettiin ylös, pestiin ja tuuletettiin, ja laitettiin kangasvuoreen muiden pelastuneiden joukkoon.
Sielläkin pääsi aika pitkä aika menemään, kunnes pieni poika valikoi minut nykyiseen tehtävääni, ketuksi! Ajatella, en olisi kyllä uskonut silloin kun paitana palvelin että joku päivä vielä tälläiseen tehtävään joutuisin.
En minä kyllä ole lähellekään yhtä tyylikäs ja huolellisesti ommeltu kuin silloin paitana, mutta ei tämäkään hassumpi työ ole.

Onneksi täällä oli myös Ressukka.
Sillä on samanlaiset taustat kuin minulla, ymmärtää kun pää on välillä vähän pyörällä. Ja kun se on jo pidempään täällä ollut niin tietää tämän paikan kuviot ja vähän neuvoo.
Turvaakin sen sylistä saa, ja välillä voi piilossa vähän varovaista karhunpainiakin ottaa.

Aika kivaltahan se tuntui kun heti ekana iltana isäntäperheen nuorimmainen koppasi minut kainaloonsa nukkumaan ♥

**********************

Maailman lasten ja oman urakehitykseni onneksi en ikinä keksinyt ryhtyä pehmolelujen ompelijaksi! Reppana-Kettu Myntin kirjasta Ressukan tavoin, ja taas jotain ihmeellistä tapahtui välillä inspiraatio-kaavan piirtäminen-ompelu, niin outo kyömyselkäinen, väärästä paikkaa häntää kasvattava yksilö tästäkin tuli. Ja jos Ressukka joutui täyttämisen suhteen aliruokinnan puolelle, on tämä Reppana syönyt taas jokusen mustikkapullan liikaa.
Mutta mitäpä tuosta, hyvät naurut ja hilpeyden hetket jälleen saatu, ja jälkikasvun mieleen tuntui olevan. Kuopus katseli pitkään Reppanaa sylissään ja totesi lopuksi että mustat silmät on niin kiltit! :)

Lepo

2010-12-13T10:00:00.004+02:00

Saumurin mystinen vika on tuonut (tervetullutta?) pakkolepoa ompeluksista, ja pakkopakkopakko-tehdä-jotain tyyppi on hakenut uutta pakko-pakko toimintaa.

Joulun vihaaja on huomannut laittavansa joulua, virittelevänsä valoja, rimpsuja, purnukoita, piristämään pimeyden keskelle.

Löytänyt itsensä sohvan nurkasta, huomannut koukuttuneensa muutamaan tv-sarjaan (hei, sieltä tuleekin ihan katsottavia ohjelmia!), pyöritellyt puikkoja siinä ohessa, ahminut kirjoja.

Totutellut, opetellut ja nauttinut uudesta työstä, löytänyt sen kuuluisan työn ilon uudestaan.

Touhunnut poikasten kanssa, tuntenut ylpeyttä pienten päiden fiksuja ja avartavia pohdintoja kuunnellessaan, joutunut tiukkojen kysymysten ääreen. (Äiti, mikä on henki?)

Lepo jatkukoon vielä tovin, saumuri saa sairastaa rauhassa loppuvuoden. Pää ideoita pursuten sitten uuteen vuoteen :)

Rauhallista joulun aikaa!

Ketuttaa

2010-10-31T20:41:00.005+02:00

"Kettu on arka eläin" esikoinen valisti minua kun ehdottelin ketun kuvaa paitaan. Ja tämä oli huono asia, mutta kun sovittiin että juuri tämä yksilö on Oikein Tosi Rohkea Kettu, kelpasi se sitten.
Kaavana jälleen OB:n Drums sovellettuna, kankaana velour Kontista. Tuo sinisen sävy on ehkä juuri se kamalin sinisen sävy mitä olemassa on, kun muutenkaan en värin ylin ystävä ole. Mutta kun sattui niin halvalla pitkä pätkä olemaan niin eihän sitä voinut sinne jättää...

Edessä pilkkunapit kun poikasen sisävaatteissa ei kannata juuri vetoketjuja käyttää, jostain kumman syystä poika riisuu heti kaikki vetoketjulliset paidat pois!

Mutta mutta. En tykkää tästä oikeastaan ollenkaan! Joku alkoi tökkiä tekemisen loppuvaiheessa, en tiedä onko se tuo kamala sinisen sävy vai mikä, mutta tökkii ja ärsyttää pahasti. Kirjaimellisesti ketuttaa. Heti valmistumisen jälkeen ärsytti niin paljon että teki mieli roskikseen tukkia.
Poikasen päälle onneksi ei ihan niin ällöttävän kamala hirvitys kuitenkaan ole, ja tuosta ketusta tykkään kuitenkin joten se vähän lieventää väristyksiä. Ketuttaa kuitenkin!

Luvassa lentäviä lehmiä

2010-10-12T18:39:00.006+03:00

Sinä päivänä piti lehmät lentää kun tämä ikuisuusprojekti valmistuu, tänään kai niitä sitten on luvassa kun napitkin löysivät paikkansa.

Varmaan vuosi sitten jo aloitettu villatakki ihanaisesta Pelson Valma-villalangasta, nuo luonnonvärit!!♥♥ Yhtenä kappaleena omasta päästä virkaten, mutta kun minua ja minun hermoja ei ole oikein luotu mihinkään suurempaan langasta tehtävään, takin tekele hautautui aina jonnekin. Välillä kiskoin vimmalla vähän eteenpäin, ja nyt kun se tuli vaatehuoneessa myttynä vastaan, oli pakko repäistä viimeisetkin jotta se koon puolesta vielä jonkun käyttökerran saisi.
Hihoihin neuloen resorit, keltaiset osiot Novitan Tempoa. Huppukin tähän suunnitelmissa kuului, mutta hermoille piti antaa sen verran periksi, tilalle kummat kaulukset.

Vaikka huputtomuus hitusen harmittaakin olen niiiiin onnellinen ja tyytyväinen että tästä tuli ihan oikeasti valmis nappeja myöten! (Napit Oulun Ompelutalosta, melkoinen karkkilaari minulle se nappivalikoima :) )

Kurn

2010-10-08T18:39:00.004+03:00

Otetaan pari metriä herkullisia joustofroteita Metsolan ystävämyynnistä -50%,

sekä pätkä ruskeaa joustoneuletta Kontin kangaslaarista 2e.

Sekoitetaan keskenään, lisätään OttoBren Drums-kaava ja sekalainen läjä langanpätkiä ja tilkkuja.

Ja näin syntyy mitä mainioin syksyinen Kurn-setti! (Sävyt taas niiiin vaikea ikuistaa, voi syksy kun veit valon...)

Tämä kurvasi kyllä ylivoimaiseksi lemppariksi! Tuo neulos on tosi mukavaa vaihtelua perus froteiden ja trikoiden rinnalle, tulee heti jotenkin niin eri oloinen vaate.
Applikoinnin tekoon meni näppärät neljä kertaa kauemmin kuin itse paidan kokoon hurauttamiseen! :D

Tikutakutik

2010-09-21T08:14:00.003+03:00

Kangasvuoresta löytyi vielä iloiseksi yllätykseksi pätkä tätä ihanaa EK:n joustofroteelöytöä.

Siitä muotoutui esikoiselle huppari OttoBren Drums-kaavalla, ja eteen istahti Taku nälkäisenä kärkkymään tammenterhoja.

Applikaatio sekalainen kokoelma velouria, joustofroteeta ja trikoota, huppu vuoritettu minun liian lyhyeksi kitsahtaneella t-paidalla.

Ja muuta perusvaatetta kummallekin pojalle, sieniä saksasta, piparikukkaa,
ja peruspöksyjä velourista ja joustofroteesta, taskuilla, kestoprässeillä, pienillä piristyksillä.
Esikoisen siirryttyä kokoon 128cm vilkaisu lastenvaateosastoille kertoi että perusvaatetta lienee pakkokin jatkossa ommella lisää ja paljon, hmph. Luotto-Lindexkin petti, velourit loppuu kokoon 122cm, samoin AllKids sarjan mukavan raikkaat kuosit ja kuvat. Tuplahmph.

Metsään meni

2010-09-04T19:26:00.010+03:00

Jälleen Bohemian.

Pitsimäistä verhoa, kauniit kuviot, herkkä muttei liian hentoinen.

Läpikuultava, alle siis jotain. Eri väriset aluset muuttaa ilmettä kivasti.

Kaavaan hitunen lisää tilaa rinnuksille, aika just hyvä nyt.

Ja se kuuluisa mopo... Meni metsään varmaan sekin, seuraavat verhot odottaa päästäkseen toteutumaan päässä viliseviksi visioiksi.

*****************

Kiitos Maija, Hantta ja San!
Yhdistän nyt nämä palkinnot tehtävineen, 3 rakastamaani asiaa sekä 7 faktaa.

1. Rakastan kuntoilua, mutta olen puolivuosittainen treenaaja. Puoli vuotta rehkin, huhkin, fiksaan ruokavaliota ja saliohjelmaa, seuraan syketasoa, nautin tuloksista. Lopetan kuin seinään, rötväilen ja herkuttelen puoli vuotta, ja aloitan alusta. Onneksionneksionneksi treenikausi näyttäisi heräämisen merkkejä, uusi elämä alkaa maanantaina.

2. Rakkain harrastus käsitöiden ohella on moottoripyöräni. Kesäaikaan tämä rakkaus syökin suuren ajan käsitöiltä.

3. Yllä ja alla olevat kuvat on otettu rakastamastani paikasta, esikoisen sanoin "meidän Pariisista". Ihan meidän lähellä, mielettömän kaunis ja rauhallinen sopukka metsän takana, joskus jonkun muunkin unelmapaikkana ollut vanhoista perustuksista päätellen. Tuonne minä haluaisin villani hirret pystyttää.

Kesäasussaan, ihana piknik-paikka.

Ruskan aikaan myös upea, täällä mieli lepää.

4. Loppukesästä perheemme pääluku väheni kuudesta viiteen kun 12-vuotias cockeri herra siirtyi sateenkaarisillalle. Tuo minun lempipaikkani oli herrankin lempipaikka, siellä sai vapaana juosta ja nauttia elämästä.

5. Vihaan syksyä, vaikka ruska kaunista onkin. Syksy tuntuu aina pieneltä kuolemalta, valo vähenee, ilma kylmenee, luonto lakastuu.

6. Talvi, varsinkin lopputalvi herättää samat fiilikset kuin syksykin. Olen siis täydellisesti kesäihminen!

7. Suunnittelen usein mitä teen sitten eläkeläisenä. Nukun pitkään ja paljon, matkustelen, ompelen niin että alkaa tympiä, asun wanhassa kerrostaloasunnossa korkeissa huoneissa, istun leveillä ikkunapenkeillä, tai sitten ikivanhassa pitsihuvilassa narisevien lautalattioiden ja hieman repsahtaneiden, mutta elämää nähneiden seinien keskellä.

♥ Bohemian

2010-08-31T19:09:00.006+03:00

OttoBren Bohemian tunikan kaava on jo tovin jos toisen odottanut kokeilua, ensimmäiseksi testiin päätyi neulosverho.
**Edit, kaava numerossa 5/09
Ja rakkauttahan se oli ensi sovituksella. Mielettömän mukava, yksinkertainen malli, helppo ja nopea tehdä. Alunperin taisi olla tarkoitettu joustavalle kankaalle, mutta malli on sen verran väljä että toimii joustamattomallekin.
Neulosverho toimii tosi kivasti tässä, laskeutuu ja asettuu hyvin.

Ja kun niin ihanuus oli niin lisää tietysti, toinen versio Optisesta.

Jes jes, tätä lisää!

Ballo jr.

2010-08-14T19:16:00.003+03:00

Ihanan vihreän lopuista hurautin balloa juniorillekin.
Kaava sekoitus ja sovellus useasta, raglanhihat, fleecevuori, puolikuutaskut ja nallen korvat.

Mutta voi harmitus kun sovellus jäi siinä-ja-siinä sopivaksi, toivottavasti nyt jonkun kerran sopisi päälle kunhan paksumpien vaatteiden ilmat koittaa.
Nallefani juoksee riemuissaan peilin eteen ihastelemaan kuinka on pikkukarhu :)

Possu ja matonen

2010-07-30T09:10:00.004+03:00

Harvemmin tulee askarreltua piirroshahmoja poikasten vaatteisiin, mutta nämä pari suosikkia piti ikuistaa, sarjaamme varmasti mieluisat päälle puettavat.
Hellyyttävä Possu Pallero on etenkin kuopuksen mieleen, sekä kirjoina että tv:ssä. Tästä äitikin tykkää.
Tälle paidalle ei juuri hintaa tullut, kankaana kirpparilta ostettu tyttöjen yöpaita 0,20e, ihan ei täyspitkiin hihoihin kangas riittänyt, ylipitkillä resoreilla hoitui tämä.

Touhulan arvoituksia jaksaa kumpikin katsoa uudestaan, uudestaan ja uudestaan, sieltä poimittu esikoisen paitaan Mato Matala omena-autoineen.
Applikaatioissa sekalaisia jämiä tolkuttoman kokoisesta tilkkuvarastosta, kummankin kaavana OttoBre 3/10 Cacao bean, kuopuksen paita sovellettuna, esikoisen paita ihan suoraan kaavalta.

Ballo

2010-07-16T13:09:00.003+03:00

Eurokankaasta löytyi pallopuuvilloja niin herkullisissa sävyissä etteihän niitä voinut vastustaa.
Täydellisestä vihreän sävystä syntyi pitkästä aikaa jotain itselleni, ihan ensimmäistä kertaa ihan oikeaa valmis kaavaa omaan vaatteeseen käyttäen!

No sovelluksen puolelle se kuitenkin meni, mutta pohjana kuitenkin SK 6-7/03 lehdestä löytyvä kietaisumekon kaava.
Kiva ja mieluinen, mutta istuvuus ei kuitenkaan ihan täydellinen ole, taidan palata omien nyhväyksien ja säätöjen pariin kaavojen kanssa :)

Ylimmässä kuvassa kankaan sävy lähimpänä oikeaa, niiiin herkku!

Taistelupari

2010-06-20T20:57:00.003+03:00

Tuli ja leimaus.
Kissa ja koira.
Päivä ja yö.
Isoveli ja pikkuveli.
Vihamiehet.

Toistensa kimpussa, ikuinen kilpailu. Omista eduista taistellen, toista ärsyttäen, kiusaa tehden.

Pekka ja pätkä.
Paita ja peppu.
Majakka ja perävaunu.
Parhaat kaverit.

Yhdessä parhaat kujeet ja leikit keksien, viimeiseen asti toisen puolta pitäen ja pahalta suojellen.

Veljekset ♥

*******************

Taistelunparin itse valikoimasta työkonekankaasta paidat, kummankin kaava OttoBre. Kuopuksen pipo vapaalla kädellä. Niitä varmasti mieluisia ja mielellään päälle puettavia vaatteita, viis äidin mieltymyksistä.

Sunny

2010-06-18T18:40:00.006+03:00

Tuttavaperheen jälkikasvulle vakosamettinen välikausitakki aurinkoisella retrofroteella höystettynä.
Ulkona kuvatessa tuppaa nuo vaaleammat osat karkaamaan liian vaaleaksi, näissä kuvissa sävy lähempänä oikeaa. Samaa froteeta aiemmin täällä.
Vuorina ruskea fleece, kanttien väriksi valikoitui valkoinen kun ei justprikulleen oikean sävyistä keltaista ollut tarjolla.
Takin kaveriksi vielä velourpöksyt puolikuu-taskuilla myös.

*****************

Ja elämän suurten todennäköisyyksien kummastelua ompelun saralla,
miksi ihme siinä on että alulanka loppuu aina
a) just pari senttiä ennen kuin saat sen vihoviimeisen sauman tikattua
tai
b) heti piiiiiiiitkän pätkän alussa, mutta huomaat sen toki vasta kun olet päättelemässä?

Helmat heilumaan - action!

2010-06-07T13:02:00.004+03:00

Ruskeiden mekkojen kuosi oli alunperin pöytäliina. Kuosi oli niin yksinkertaisen kaunis ettei siihen halunnut oikeastaan mitään lisätä, valkoinen vuoritus yläosaan ja pitsi vyötärösaumaan riittivät.

********************************

Ja sitten parhaimpaan osuuteen; helmat heilumassa!

Tanssitytöt ♥

Kiitokset kuvista ihanien tyttösten ihanalle äidille! Ja nämä mainiot kuvat hahmottakoot lopuksi millainen haaste kuvaaminen välillä on... ;D

Helmat heilumaan osa 3 - kaks metriä ja rapiat

2010-05-22T18:47:00.004+03:00

Helmoja. Paaaljon helmoja. Se johtoajatuksena syntyi tämä mekkopari tanssitytöille.
Retroa apilalakanaa, toinen kera vaaleanpunaisen, toinen ruskean.
Vähän rusettia ja rimpsua, helman ympärys pari metriä ja rapiat. Jo on mistä heilutella!

Syntynyt automieheksi

2010-05-13T10:38:00.002+03:00

Autot hurmasivat esikoisen jo ihan pienenä, vaikkei niitä kodin leluvalikoimaan kuulunut eikä niitä mitenkään tietoisesti tarjottu.
Reilu vuosikkaana ulkoilut menivät aina siihen että pyörittiin joko parkkipaikalla tai tien laidalla autoja ihastelemassa. Kauppaan pääsy parkkipaikalta oli melkein mahdotonta, tottakai ne autot oli kauppareissun kohokohta.
Hyvinkin alle 2-vuotiaana poikanen tunnisti jo useita automerkkejä, ja kun poika oli reilu 2-vuotias, joutui äiti tunnustumaan tappion automerkin ja -MALLIN tunnistamisessa.
Ja paljon ennen kuin kolme vuotta tuli täyteen, osasi poika kaikki merkit ja mallit, harvinaisimpia merkkejä myöten.

Autolehdet, auto-ohjelmat ja automerkkien nettisivut on ehdottomat suosikit, niiden parissa aikaa saakin kulumaan tietoutta syventäen, mm. autojen valmistusmaat, turbomallit jne. kuuluu tämän 4-vuotiaan tietovalikoimaan.
Ja kun akuutin takkipulan iskiessä poika sai ihan itse suunnitella takin, mikä muukaan siitä olisi voinut tulla kuin autotakki.
Kokonaisuudessaan poikasen suunnittelema, kuosi retroverhoa, hihat vakosamettia. Kuosin kohdistus aiheutti pientä päänvaivaa kuvion suuren koon vuoksi.
Ei ehkä eniten äidin mieleen oleva takki, mutta nyt olikin pääasia pojan ilo ja takuu varmasti mieluinen takki :)
Joustofroteepipon kaavaan suuntaa ja ohjeet täältä, inspiraatio lörppömalliin Mikulta.

Helmat heilumaan 2 - pallosia

2010-05-08T15:59:00.004+03:00

Vakosamettisista pallokuoseista syntyi jatkoa ihanan kaksikon tanssivarustukseen.

Näissä yhdistyi kaikki ikisuosikit; kuosi, väriyhdistelmä ja malli. Yksinkertainen on kaunista :)

Helmat heilumaan - osa 1

2010-04-22T11:53:00.004+03:00

Hoviompelijan titteli on saanut viime aikoina ompelemaan naama hymystä soikena - no niitä mekkosia! Ihanalle kaksikolle, tanssitytöille jotka tietävät että pitää olla mekko päällä jotta voi tanssia kunnolla! Toivottavasti nämä mekot saa helmat heilumaan.

Retrolakanoita, ja tuplana tietysti, kummankin lempivärejä huomioiden.
Etenkin päivänkakkara kaksikko saa sydämen tykyttämään. Näistä poikakin tietää että ihania on, omalle juniorille kokoa mallatessa herra tuumi että "ihana mekko, minulla on ihana mekko!" ja riensi peilistä ihastelemaan. Tuumasi kyllä lopuksi että mekko on tytön ;)
Paljon on iloa yhdestä vanhasta pussilakanasta riittänyt, vieläkin siitä jotain saisi aikaiseksi.

Muutama mekkokuosi on vielä työn alla, to be continued...

Bunny

2010-03-20T12:19:00.005+02:00

OttoBre:n Pocket-hupparin kaavaa taas soveltaen syntyi joustofroteinen bunny-huppari.

Applikaation pupumalli piirrelty poikasen vanhasta bodysta, kankaat siinä velouria, trikoota ja joustofroteeta. Kaikki kankaat taitaa olla Eurokankaasta peräisin.
Hupun sisältä löytyy tietenkin trikoolle painettuja porkkanoita. Korvista olisi saanut tehdä hyvinkin leveämmät, ja kiinnitys osui nyt turhan lähelle toisiaan.
On kyllä ihan toisen tyylinen kuin poikasen vaatteet yleensä, mutta vaihtelu kai virkistää :)

**************

Löytyisikö keneltäkään ylimääräisenä beigeä tai vaaleanruskeaa velouria/joustofroteeta/trikoota, ja voisi minulle palasen myydä? Tarvetta olisi kahdelle n. 18-20cm x 15cm palaselle. Hihkaiskaa jos löytyy :)

Originelli

2010-03-12T17:55:00.003+02:00

Piparikukkaa alkuperäisessä värityksessä, ja juuri sellaisessa muodossa kuin sitä aikoinaan piirrellessä sen näinkin; haalarihousuina tietenkin.
Resorit Myllymuksujen mangon keltaista, ja malli halusi mennä tällä kertaa kukkuluuruu-piiloon.

Kukkurallaan kakkaroita

2010-03-07T18:35:00.002+02:00

Pikaisesti uuden saumurin testailua, kaavana sovellettu OttoBren Pocket-hupparia.

Kankaana jämäkkä trikoo Eurokankaan palalaarista, taskut ja hupun vuoritus päivänkakkarapuuvillaa jota nähty aiemmin myös näissä taskuissa, ja mekossa. Vieläkin jäi pikkupala kakkaroita jäljelle, nämä aarrekankaat pitää käyttää tarkkaan ja huolella!
Vähän jäi jostain syystä nojaa-fiilis. Huppuun en huomannut laskea varaa puuvillan joustamattomuudelle, olisi vaatinut resorin että olisi asettunut laidat vastakkain, mutta kun ei millään enää jaksanut purkaa, oli jo nojaa-fiilis. Ihan ok käyttövaate, kesän kaipuu iskee ihan täysillä!

Apples / ÄrrinMurrin - vaikeuksista voittoon

2010-03-04T09:30:00.004+02:00

**Edit lisätty loppuun **
Alkuperäisestä vihreästä Optisesta Omenasta välikausitakki yhden kummitädin kullanmurulle.
Vuori fleeceä, merkki siirtopaperilla ja puuvillanauhalla värkätty.
Uutta omenatuotantoa löytyy minulta molemmissa väreissä, takin alla lime versio, olohuoneen/keittiön ikkunoihin pääsi mustavalkoiset omenat. Mustavalkoista en aiemmin ole pitänyt ollenkaan meidän kodin tyyppisenä, mutta näistä kyllä tykkään.

************

Ja ärrinmurrin-osioon. Kun ostatte uusia ompelukoneita tai saumureita, verratkaa, verratkaa, tutkikaa, tingatkaa, harkitkaa, kilpailuttakaa, olkaa epäluuloisia. Älkää siis toimiko niinkuin allekirjoittanut aasi.

**Edit. Ja loppu hyvin, kaikki hyvin, kannattaa nurista :) Allekirjoittanut on edelleen aasi, mutta tyytyväinen sellainen nyt saatuaan sittenkin asiantuntevaa ja hyvää asiakaspalvelua. Tyhmyydestä saa yleensä maksaa, mutta tällä kertaa kaikki kääntyi onneksi hyvin, ja aasi on onnellinen uuden Berninan omistaja ja voi edelleen suositella kaikkia Oulun alan liikkeitä :)

Ja tämä mokoma ei paketissaan pysy, äkkiä tutkailemaan ja kokeilemaan!
T: Siltikin sinisilmäinen, mutta tyytyväinen sellainen ;)

Poing poing

2010-02-28T18:40:00.002+02:00

Tämän takin inspiraationa toimi kuopuksen hurmaavat kengät. Sopivasti retrohenkeä, ja värikin poikasen mieleen, pumaset.

Kangasvuoresta löytyi tummansinistä pallokangasta, pakalta vedettyä retroa. Ja vaikka tummansininen ei edelleenkään suosikkiväreihin kuulu, siihen yhdistetyt valkoinen ja punainen kääntää jo minunkin sinisen vastaisen mieleni, niin kuin aiemmin näissäkin.
Vuori fleeceä, joka yllättävän mukavasti toimikin tuon eläväisen neuloksen kanssa ommellessa yhteen. Pallotaskuista on joku nälkäinen haukannut palasen.

Hupun mallina tällä kertaa hiippa- ja tavallisen mallin sijaan tuollainen punahilkka.

Vähän sirkushenkeä, reippaasti retroa, pirteyttä ja väriä tuonne lumen keskelle. Ihan kuopuksen näköinen takki, ja toimii yks yhteen noiden kenkien kanssa!

Puikot lienee pakko kaivaa esiin, vaatiihan nuo nyt vielä punaiset lapaset.

Minä ♥ mekkoset

2010-02-21T13:40:00.006+02:00

Jos se minusta olisi kiinni niin minä vain ommella hurruuttaisin pieniä mekkosia päivät pitkät.
Tai siltä ainakin nyt tuntuu kun niiden ompelu on niin harvinaista herkkua, että joka leikkauksesta, sauman pätkästä ja nauhan asettelusta nauttii kovasti, ja saati sitten kun saa sen valmiin mekkosen eteensä! Jos meillä olisi pieni tyttö niin mekoille saisi varata varmaan ihan oman kaapin. (Ja älkää nyt tyttöjen äidit tyrmätkö minun päiväunia kertomalla kuinka epäkäytännöllisiä ja vähän käytettyjä kaiken maailman mekot pikkuneideillä ovat ;) )
Retropuuvillaa, vakosamettia, vinonauhoja ja vetoketju. Ei näihin ihanuuksiin paljoa tarvita.

Toivottavasti poikaparka ei saa mitään traumoja mekkoposeerauksista!
**Muoks, mekko löysi kodin :)

*****************************

Sarilta rantautui kuvahaaste, kuvakansion neljäs kansio ja neljäs kuva, esikoinen kesällä -08 ihailemassa amerikan rautoja.

Hiphei!

2010-02-19T05:57:00.003+02:00

Katsokaa, katsokaa, klik!

Ei minulla muuta, hiphei! :)

Herkkupalat

2010-02-17T16:48:00.005+02:00

Näistä tuli kyllä niiiiiiin herkut että!
Joustofroteiset haalarihousut sisaruksille, taskut ja applikaatiot pilkkutrikoosta joka tilattu aiemmin Iinulta.
Lahkeisiin helposti poistettavat kuminauhat keräämään kasvunvarat kasaan.

Jos vaaleanpunainen ja ruskea on täydellisen herkullinen yhdistelmä niin sitä on kyllä turkoosi ja ruskeakin!
Tämä turkoosi oli vain toivottoman vaikea ikuistaa oikeassa sävyssä, ei ihan puhtaan turkoosi vaan vihreään taittava.
Nam nam nam, herkullinen voisi olla myös pilkkutaskut yhdistettynä limen- tai oliivinvihreään.

Ressukka

2010-02-04T19:22:00.005+02:00

Kovin on ohueksi froteinen turkkini kulunut.

Ryhtikin huono, liian vähän täytettä kun olenhan minä vain kokeilu. On minulle naurettu ja hihitelty, vähän manattukin alussa. Ei minua ole taidettu ihan oikein tehdä, kun tällainen Ressukka tuli.
Mutta ei se mitään, tärkeintä minulle on että saan nukkua kauneusuneni lämpimän peiton alla.
Ei minusta rymyleikkeihinkään ole, repeäisi vielä hento turkkini. Mutta kyllä minä mielellään istun ja seuraan vieressä,
välillä oikein suuret korvani höröllään kuuntelen lasten salaisuuksia ja leikin riemua, ja jos oikein tarkkaan katsoo niin silloin voi kasvoiltani löytää pienen hymyn.
Mutta kaikkein parasta on kun pienet kädet kietoutuu kaulan ympärille ja rutistaa minut itseään vasten. Silloin ei haittaa mitään vaikka Ressukka olenkin.

**************************

Raili Myntin "Pehmeitä leluja" kirjasta napattu kokeilu on saanut kyllä aikaan melkoiset hilpeyden hetket. Turkki vanhaa froteeta, vaalea osa vakosamettia. Että sellainen Ressukka, kaikkine virheineen kuitenkin jotenkin niin kömpelön hellyyttävä.

**************************

Keräilyerä

2010-01-14T10:56:00.006+02:00

Keräilyerää kangasvuoren tuhoajaisista.

Joustofroteeta, velouria, trikoota

Paitoja, housuja, yöpukuja

Ihan oikeiden valmiskaavojen kokeiluja, ensimmäisiä (!) raglanhihoja.

Värejä, värejä, yhdistelmiä, jämäpaloja.

Painettuja kuvia, applikaatioita, siirtokuvia

Perusvaatteita valmiiksi kaapissa olleista kankaista. Mutta miksi ihmeessä kangasmäärä kaapissa ei näyttänyt pienenevän yhtään?!

(Mustavalkoisessa yöpuvussa oudon näköinen siirtokuva on lähiseudun kartta meidän ihmisnavigaattorille. Esikoinen on siis karttahullu, uskomattoman muistinsa ansiosta osaa ulkoa varmaan puolet Oulun teistä, ja tie tieltä osaa neuvoa reitin milloin minnekin!)

Nallefanille nalleja. Jalassa uudet tuttavuudet, Marakattimarssin velourhousut.

Hiphei, nyt sitä saa, klik!

Reipasta raitaa

2010-01-03T09:52:00.003+02:00

Eurokankaan palalaarista ongitussa joustofroteessa on reippaan reilut raidat, mukavaa vaihtelua kapeille raidoille. Sävynä valkoinen ja tosi nätti murrettu oranssi.

Haalarihousujen joukkoonkin taas mahtuu kun useammat on jääneet pieneksi, joten sellaisiksihan kangas yllättäen muotoutui.

Lahkeeseen applikoitu sydänapila, resoreihin (tylsän) varma valinta, tummanruskea.

Kaveriksi vielä joustofroteinen paita, sen kangas myös Eurokankaasta. Näitä valkoisia pitäisi hurauttaa useampikin, sopii niin hyvin kaikkien meidän haalarihousujen alle. Miinuksena toki välillä jo nanosekunneissa tapahtuva likaantuminen ;)

Sormihan tässä suuhun menee kun ei ole tarvinnut pitkään aikaan kunnolla poseerata!

Hirviän kivvaa

2010-01-01T14:52:00.004+02:00

Erja Hirven tyyli tuntuu miellyttävän minua kovasti, sen kummemmin huomaatta hänen kuosit on valloittaneet. Olohuoneen tauluihin tuli alunperin Sarastaa, uuden vuoden kunniaksi uusia tuulia Lumimarjasta. Toinen vaihtoehto tämän rinnalla oli Keisarinna, myöhemmin vasta huomasin että sekinhän on Hirven kuosi.

Kissanminttu on ihan mielettömän hurmaava, nätti ja ihana ja kaikkea, istuu täydellisesti minun makuuni. Pätkä sitäkin luumu pohjaisena siis siirtyi kangasvuoreen haaveiltavaksi, mitähän kivaa siitä keksisi. Vihreä pohjaisena tämä on myös tosi kiva, ja niin on kyllä kaikki muutkin värivariaatiot.
Kaakaopuu on myös Hirven kynästä, sitä löytyy meiltä ystävän tekemänä lamppuna.

Hirven monipuolisuus suunnittelijana myös viehättää, Kissanmintun ja muiden hieman sarjakuvamaisista, ihanan lapsekkaista tyyleistä aina Lumimarjan tyylisiin seesteisiin ja rauhallisiin kuoseihin.

-----------------------------

Ompelukonekin on suoltanut kangasvuoren tuhoajais fiiliksissä tasaiseen tahtiin perusvaatetta poikasille, mutta mokomat ovat siirtyneet niin vauhdilla käyttöön ja vielä vauhdikkaammin pyykkikoriin ettei kamera ole ehtinyt mihinkään väliin.

------------------------------

Hyvää Uutta Vuotta!

Pakkomielle?

2009-12-10T15:38:00.003+02:00

Hups, mitä sitä tulikaan taas ostettua.

No sänky, taas. Ei vain voinut yksinkertaisesti mitään kun tämä kierrätyskeskuksen tavarapaljoudesta silmiin hyppäsi, rahat tiskiin ja sänky kotiin.
Sänky taitaa olla tuttu monelle, minäkin lapsuuden samanlaisessa nukuin. Malli just hyvä kuopukselle, joka kaipaa vielä jotain suojaa ympärille nukkuessaan. Kyllähän tuo vielä pinnasängyssäkin viihtyisi, mutta ei kai ikuisesti, ja eihän tällaista löytöä nyt voi vain ohittaa!
Sopivan maalaustilan puuttuessa näin talvella taidan tyytyä vain tekemään vähän kulunutta pintaa hiomapaperilla pahimpiin kolhuihin.
Haikein mielin siis etsimään uutta kotia pinnikselle ja innolla uuden projektin kimppuun.

¤¤¤¤¤¤¤¤¤

Mailiin kolahti ilahduttavaa postia, Finlaysonin Optinen Omena pääsee uudistuotantoon, jippii!! Tammikuussa ilmestyy Finlaysonin 190v-juhlavuoden kunniaksi omppua musta-valkoisena, innolla siis odottamaan :)

PalloSet

2009-12-04T17:47:00.004+02:00

Kadoksissa ollut ompeluinspiraatio ilmestyi pitkästä aikaa. Ja voi kuinka ihana onkin ommella oikein kunnon innostuksen puuskassa, kun ei malta odottaa että tulisi valmista.
Inspiraation lähteenä oli joskus kirpparilta tuunattavaksi ostettu pallopaita. Ajatuksissa se yhdistyi minun vanhoihin sammareihin, joita ei sitten tietenkään enää mistään löytynyt kun olisi tarve ollut.
Onneksi kangasvuoresta löytyi juuri sopiva palanen joustofroteeta ja inspiraatio muuttui valmiiksi vaatteiksi.
Pumane on pienen pallopojan lempiväri. Autot, traktorit ja tietysti vaatteetkin pitää olla pumaiset.

SK -77

2009-11-03T09:40:00.008+02:00

Poimintoja vuoden -77 Suuri Käsityökerho lehdistä.

1/77

Nämä suloiset asut taitaa olla tuttuja kaikille.
Tunnistatko alla olevan kuvan naismallin? :)

2/77

3/77

4/77

5/77

6/77

7/77

Ehkä suloisin mallikuva ikinä, itkettävän ihanat tosiaan!

9/77

10/77

Tässä taisi ratketa poikasten joululahja mietteet, kaupunki yhdistettynä jossain toisessa numerossa olleeseen liikennemattoon pitäisi olla meidän autohullujen mieleen.

11/77

12/77

**********************

Minulle on iskenyt ompelupiheys. Poikasten vaateasiat on harvinaisen hyvin mallillaan, seuraaviakaan kokoja ei vielä tarvita, joten tuntuu turhalta ommella mitään laatikoiden täytteeksi. Takki-visioitakin olisi, mutta kun niitä takkejakin on. Enkä itsekään tarvitse mitään. Hmph, ongelma kai se tämäkin on.
Jos nyt vaikka aloittaisi tuon joululahja kaupungin väsäämisen.

Yhdelle takkitilaukselle maltillisella aikataululla olisi taas tilaa, maili tavoittaa :)

♥-Sammarit-2

2009-10-18T18:31:00.005+03:00

Toiset sammarit samoilla jutuilla kuin edelliset, sydämiä taas mutta hieman toisenlaisia ja vihreänä.

Mutta ku plääh. Tekeminen vastusti, vastusti ja vielä vähän vastusti, typeriä ajatusvirheitä ja sitä sun tätä. Lopputulos kuitenkin mutkien kautta toimiva, mutta siltikin vähän plääh, ei lähelläkään niitä tykytyksiä joita edelliset aiheutti.
Ja pöksyjen oikeat sävytkin oli näemmä mahdotonta kuviin ikuistaa, plääh.

Kaikista plääheistä huolimatta nämäkin kyllä käyttökiertoon pääsi, kaukana pläähistä oleva käyttäjä kun onneksi pelastaa paljon ♥

--------------------------------------------

Kiitos Ilona!
Seitsemän asiaa, joita muut eivät minusta tiedä:
1. Olen iltatähti, sisaruksieni kanssa meillä on ikäeroa 16 ja 18 vuotta.
2. En ole koskaan ollut lentokoneessa!
3. Suklaakeksit on paheeni, aamukahvi ja kahvitauko töissä ei ole mitään ilman keksejä.
4. Inhoan, kammoan ja pelkään hämähäkkejä yli kaiken, ja puolittain häpeän tätä.
5. Olen patalaiska jos vain annan laiskuudelleni periksi.
6. Uni on yksi tärkeimmistä asioista, nukun jokaisen mahdollisen minuutin ennen herätystä, vaikka heräisin vain pari minuuttia ennen kellon sointia niin en nouse ylös vaan nukun.
7. Kaikki virallinen työkokemukseni on liittynyt samaan alaan.

Suuri Käsityökerho -74-75-76

2009-10-12T18:23:00.007+03:00

Muutama kuva inspiraatioksi vuosien -74, -75 ja -76 SK lehdistä.

klikkaa kuvat isommaksi

**********************************************

3/74

***************************************

4/74

*****************************************
2/75

***********************************************
4/75

**********************************************
5/75

***************************************
6/75

************************************************
1/76

********************************************
2/76

********************************************
7/76

***************************************************
9/76

***************************************************
10/76

*****************************************************
11/76

******************************************

Haaste Feralta.

1. Laita tunnustus blogiisi.

2. Kirjaa sinne myös nämä säännöt.
3. Linkitä blogiin, josta sait tunnustuksen.
4. Listaa viisi aistia ja kerro mitä ne merkitsevät sinulle.

5. Haasta viisi muuta blogia jättämällä niihin kommentti.

18:44
Kuulo: Poikasten leikkimisen ääniä
Näkö: Iltaruoan jämiä kerjäävä koira
Tunto: Jumissa olevat hartiat
Maku: Salaa lapsilta syödyt karkit
Haju: Kuopus on vaipan vaihdon tarpeessa.

Ja eteenpäin sille kuka haluaa, hauska haaste, kiitos Fera! :)

Ihku pihku iih

2009-09-30T21:12:00.004+03:00

Tyttöjutut jaksaa aina vaan ihkuttaa.

Varsinkin ruskean ja vaaleanpunaisen herkullinen liitto. Ja vielä jos vähän hörselön suuntaistakin ja pilkkua niin ihanhan se on iih.

Vakosamettia ja pilkullista puuvillaa, välissä ohkainen fleece. Rintaan ja selkään applikoitu kukkaset samasta pilkkukankaasta, kukkien varret kirjottu käsin.

Hihojen suissa kukkia puolikkaana ja yhteinäisenä ketjuna.

Vakosametin väri on miltei mahdotonta kuvata ihan oikeassa sävyssä, ja kun sävyä fiksaa lähemmäs totuutta niin vuorin ja kukkasten väri ja pilkut katoaa. Mutta herkullista, täyteläistä maitosuklaata vaaleanpunaisilla ja valkoisilla nonparelleilla. Tai vaahtokarkeilla.

Pihku kuitenkin.

Kakkaroita taskussa

2009-09-27T15:46:00.002+03:00

Saa nähdä alkaako nämä haalari mallin pöksyt jossain vaiheessa pursuta korvistakin ylös. Toistaiseksi kyllästymisestä ei ole merkkiäkään, variaatio mahdollisuudet on niin suuret että vähän kaikkea pitäisi saada kokeilla.

Auringonkeltainen velour Myllymuksuilta, tasku mekon jämistä. (Ja taas bloggerin kuvan laadun pilaaminen jotain raivostuttavaa...)

Poikasen housulaatikkoa katsellessa ei voi kun ihmetellä että mistä ihmeestä näitä haalarihousuja oikein tulee?

Niin se sänky

2009-09-19T18:46:00.005+03:00

Sänky ei jäänyt nurkkiin vain haitolle pyörimään kuten mies ennusti, vaan on ollut käytössä jo hyvän tovin.

Aluksi hiomaan. Maalia oli yksi paaaksu kerros alkuperäisen päällä. Koneen kanssa viuh ja vauh muutama ilta, päälle vielä siistimiset ja hankalat paikat käsin.

Pari yllätystä tuli vastaan, toisen päädyn kummallakin sivulla maalin alla oli piilossa kuvat.
Bambi, lintu ja kukkasia, toisella puolella pikkuoravat kera pupun. Ja voi voi kun näistä olisin tiennyt niin en olisi ruopaissut koneella oravan päätä pois, vaan ehkä etsinyt hellävaraisemman keinon maalin poistoon ja entisöinyt kuvat. Mutta sinne ne jäi uuden maalin alle tässä kuosissa odottamaan seuraavan hiojan ihmetystä.
Kuvien avulla sängyn ikäkin selvisi, kuvat on siis ihan tehtaalta peräisin, ja samanlaisessa sängyssä ollaan tiettävästi nukuttu jo vuonna -61.
Maaliksi valikoitui luonnonvalkoinen (Empire, kaksi kerrosta). Helppo väri, johon oli helppo yhdistää alkuperäinen visio sängyn "tuunaamisesta" meidän näköiseksi.
Heti alusta asti oli siis selvää että haluan sängyn päätyyn jonkin kankaan. Toteutustapana liimattava tarranauha, koukkupuoli sänkyyn, ja lenkkipuoli ommeltuna kankaaseen.
Mutta se kuosin valinta, taas kerran. Aluksi päädyin pupuihin, kun sitä muutenkin poikasten huoneesta löytyy...

...Mutta sitten huoneessa roikkuvien pöksyjen omenakuosi alkoi houkuttelemaan...
...Tai jos sittenkin applikoisi jotain simppeliä.
...Tai, tai. Tarranauha loppui onneksi tässä vaiheessa, muuten sänkyyn löytyisi todennäköisesti oma kangas joka kuukauden päivälle.
Mahdollisuudet tässä on ihan liian suuret. Siirtopaperi mahdollistaa melkein mitä vain, printtaus, silitys vaikka lankanakankaalle ja avot. Kiva voisi olla esimerkiksi jokin suloinen unikuva pikkuisesta...
..tai ihan pienelle nyytille Anne Geddesin vauvakuvat, tähän kun vielä vähän pitsiäkin lisäisi...
...Tai kangas samaa kuosia huoneen verhojen kanssa, tai päiväpeiton, tai reunapehmusteen. Tilkkuilemallakin voisi tulla kiva, tai itse kuvioita painamalla. Tai piparikukkakin voisi olla aika hauska. Tuttipussukankin voisi värkätä samaan kuosiin. Ja, ja, tai, tai.
Mikä helppo tapa fiksata sänkyä uuteen uskoon, ja miten mainiota kyllästymis herkälle kuten minä, jos kaikki kuosit kyllästyttää niin sen kuin nykäisee pois. Uusi ilme ilman hiomista ja maalaamista. Ideaa saa vapaasti lainata kotikäyttöön :)

♥ Sammarit ♥

2009-09-10T22:57:00.007+03:00

Hei Sinä!

Mullapa on tämmöset. Äiti ne taas taisi tehdä. Näissä on tommosia sydämiä, ja sitte taskut. Niihin voi laittaa vaikka mitä, ainakin kädet tai traktorin. Nyt siellä on aarteita, pikkukivi.
Isoveli kyllä sanoi taskuista et ne on uimarenkaat. Ja kai ne voikin olla, isoveli on aika fiksu. Nämä on sitte varmaan uimarantahousut.

Treenasin vähän poseeraamista, sitä kun joutuu vähän väliä tekemään. Ekaksi tuo cool Moi-ilme, kyllä tädit tykkää. Sitte katse tähtiin, ylöspäin suunnattu iloisen yllättynyt ilme toimii aina. (Jos totta puhutaan niin se typerä pikkukivi meinasi jäädä taskun pohjalle jumiin, piti vähän kaivaa, ja sitte mää huomasin et katossa menee iiiiiso hämähäkki!)

Haalaripöksyt entisellä mallilla, tällä kertaa joustavasta vakosametista.
Yläosan vuoritus ja taskut retromalliin Tampellan sydämistä.
Lahkeiden alaosassa myös "vuoritus", näkyy kivasti kun kasvunvaraa pitää kääntää, ja kun kasvuvarat on käytetty loppuun saa vuorin käännettyä jatkamaan itse lahkeen pituutta.
Aika herkut, vaikka tummansininen ei suosikkiväreihin kuulukaan.

(Edit, iik, mitä ihmettä blogger tekee kuvien laadulle, ihan suttua!)

Voi hitsi vol.2

2009-09-05T14:37:00.002+03:00

Ensin keltainen sai huokailemaan, nyt vihreä. Voi hitsi.

On se vaan parhaista parhain kuosi.

Piparikukkaa

2009-08-31T23:24:00.006+03:00

Minä täällä hei! Palasinkin pikaisesti piipahtamaan kun sattui se ihme että pieni rauhallinen hetki, energia ja sopiva ompelupuuska kohtasivat ompelukoneen, kiltisti leikkivät lapset, kameran ja bloggaus-innon.

Piparikukkaa, lopultakin. Ikisuosikit haalarihousut, ruskeilla resoreilla vähän särmää kuosin väreihin, päälle vetoketju kirpparilta.

Veikeä tunne nähdä ihan oma kuosi valmiina kankaana ja vaatteena.

Ja herra housujen käyttäjä, ikää pyörähti mittariin elokuun viimeisellä tunnilla kokonaista 2 vuotta!

Kuittaus

2009-08-29T19:25:00.003+03:00

Elossa stop kiire stop kamala kiire stop liian monta rautaa tulessa stop palaan pian stop toivottavasti stop

Harmitus

2009-07-18T09:55:00.006+03:00

Kaikki alkoi huudosta "sulla on vauvojen lakki". Tämä kuultiin tarhan pihalla isomman tarhakaverin suusta meidän vajaa 4-vuotiaalle, joka viileänä päivänä oli ulkona norsujoustofroteinen neliöpipo päässään.
Hämmästyneenä kysäisin kaverilta "ei kai se vauvojen pipo ole?" "On, ihan tuommoinen vauvojen lakki, isoilla on lippikset." Ahaa, niinhän meidänkin pojalla kesällä yleensä, viileänä päivänä sitten jotain muuta.
Paria päivää myöhemmin esikoinen jutteli että tytöt tykkää vaaleanpunaisesta ja punaisesta, minä en tykkää punaisesta. Miksi ihmeessä, sinullahan on paljon punaisia vaatteita ja punainen näyttää päälläsi hyvältä? Se on tyttöjen väri.
Voi harmi, nytkö se alkoi, meillä ei ole koskaan eritelty värejä mikä kuuluisi millekin sukupuolelle. Hieman mieltä kevensi kun poika luetteli lempiväreikseen keltaisen, oranssin ja vihreän. Punaiset paidat edelleen on mielellään päälleen pukenut, mutta pienen harmituksen huomasin pojan silmistä kun esittelin hänelle ostamiani punaisia housuja...

Tuon huudon ja värierittelyn jälkeen olen huomannut miettiväni usein esikoisen vaatteita, mikä on ehkä liian vauvamainen ja mikä liian tyttömäinen kuvio. Siis muiden mielestä, esikoinen edelleen pukee päälleen melkein mitä vain, ja ilahtuu jokaisesta uudesta vaatteesta, ne punaiset housutkin on päälleen pukenut.
Eilen Lindexillä uusia muumivaatteita katsellessani huomasin miettiväni että muumit on tuskin kovin hyvä juttu isojen poikien mielestä, ja esikoisen kokoinen paita jäikin kauppaan.

Harmittaa, kun pitäisi miettiä vaatteiden kanssa sitä mitä toiset ajattelee, eikä pelkästään sitä mikä lapselle sopii ja mistä lapsi itse tykkää. Harmittaa, kun lapset ei saa olla lapsia. Harmittaa, kun toisia arvostellaan ja kaverisuhteita muodostetaan niinkin turhan asian kuin vaatteiden perusteella. Harmittaa ihan suunnattomasti kun se alkaa jo nyt kun toinen ei ole edes neljää vuotta täyttänyt.

Tiedän, typerää lähteä mukaan, ei pitäisi välittää muiden mielipiteistä. Tiedän, lapset ovat lapsia ja tuskin kovin pahalla tarkoittavat. Tiedän, etten pysty lapsiani kaikelta mielipahalta säästämään. Tiedän, pitäisi vain kasvattaa lapset olemaan välittämättä moisista kommenteista, jatkamaan pää pystyssä ja hyvällä itsetunnolla.

Mutta tiedän myös että esikoisen ymmärrys ei vielä riitä siihen että osaisi eritellä mitkä kommentit voi jättää huomiotta, tiedän kuinka helposti meidän pieni herkkä luonne kaiken itseensä ottaa.
Vaikken kaikelta mielipahalta pystykään suojelemaan niin kai sitä haluaa silti kaikkensa yrittää.

Niihin kamaliin örkkiprintti juttuihin en kuitenkaan lähde mukaan, en en en. Ehkä kuitenkin jatketaan eteenpäin suht entiseen malliin, mutta jos kuitenkin jättäisi ne voimakkaimmat kuosit vähemmän arvostelevalle maaperälle. Nauttisi nyt antaumuksella kuopuksen vaatettamisesta, alle 2-vuotias kun nyt onneksi saa olla vielä rauhassa arvostelulta.

Äh tätä äitiyden vaikeutta, sydäntä särkee jokainen toisen kokema kolhu.

Hullun hommaa

2009-07-14T12:38:00.005+03:00

Hullun hommaahan se on vajaa 2-vuotiaalle pinnasänky ostaa.
Mutta kai lieventävä asianhaara on se että se sänky on jotain näin ihanaa?

Suloinen, ihana, vanha jatkettava pinnasänky. Eikös se ole myös lieventävää että malli on tosiaan jatkettava, pikkuherra kun edelleen nukkuu pinniksessä eikä näytä sieltä vielä isojen sänkyyn haikailevan.
Pieniä kolhuja siellä täällä, maalipintakaan ei kovin edustava ole mutta muuten toimiva peli.

Siinäpä projektia, hiomista, maalaamista, pohjasta yhden säleen oikaisemista ja vähän tuunaamista meidän näköiseksi sängyksi, visiot on jo aika selvät. Kyllä se oli hyvä ostos, eikö vain?!

Tämä on kolmas pinnis joka minun käsittelyyni joutuu.

Edellisestä tuli sohva lasten huoneeseen (sänky on 70-80-luvun mallia, pallot toisen puolen pinnoissa).
Ja ihan ensimmäinen on palvellut kummankin pojan sänkynä uudessa maalissa ja päätyyn maalattuine sydämineen. Nyt kai se täytyy päästää toiseen kotiin uusimman tieltä.

Kirpparilla

2009-07-10T15:51:00.004+03:00

Pitkästä aikaa jotain kirpparilöytöjä, kun niitä pitkästä aikaa on kesän mittaan tullut vastaan.

Pari verhoja, priimassa kunnossa ja kauniissa sävyissä.

Lasten kankaita...

...puput on aina yhtä paljon ilahduttava löytö.

Lakanoita...

...joista keltainen muuttui jo leveähelmaiseksi mekoksi.
Jälkimmäisen värimaailma ei ihan täysin iske, mutta minulla on joku ihmeen addiktio kankaisiin joiden huomaan olleen massatuotannossa eri sävyissä. Tätä keltaisena aiemmin täällä.

Retroastioita olen ihan käsittämättömän huono löytämään, tai jos löydän niin ne on pilattu hinnalla. Tämä Plastexin iso kippo on niitä harvoja ja edullisia löytöjä.

Mikä on Sinun viimeisin kirppariaarre, oikea löytö?

psst, takkeja tiedustelleet, nyt ehtisin maltillisella aikataululla ottaa yhden tilauksen vastaan, villakiana miukumauku gmail piste com :)

Pimp my farkut - osa hame

2009-06-30T12:05:00.001+03:00

Oli visio, oli farkut, oli sakset.

Kävi ompelukone ja tuli hame.
Farkut poikki hieman sepaluksen alta, lahkeista suikaleet helmaan ja avot.
Huolettoman ja leppoisan resuinen, toimii saappaiden, balleriinojen ja släpäreiden kanssa, mukavan istuva, jes.
Näin minäkin onnistun tekemään jotain muuta hametta ainaisen kuminauhavyötärön sijaan, tyköistuvan hameen ompelu kun tuntuu vetoketjuineen ja muineen suurin piirtein avaruustieteeltä.

Optinen omena

2009-06-22T10:34:00.004+03:00

Pirkko Hammarbergin Finlaysonille suunnittelema Optinen omena on yksinkertaisen kiehtova kuvio. Suurimmalla osalla taitaa jonkinlainen mielikuva tästä retrokuosista olla, vuodevaatteet, verhot, värinä melkein mitä vain, kuinkahan monta erilaista variaatiota tätä valmistettiin.
Omiin kätköihini omenaa on eksynyt vihreä-valkoisena (siitä valmistunut takki), tämä on kyllä kuosi jonka soisi tulla uudistuotantoon.
Mutta sitä odotellessa tyydytään tsi-versioihin.

Annikan vinkistä Donnosta tilatut kangasvärit entisten liian koviksi kuivuvien tilalle, sabluuna ja trikoota.

Kuopuksen paidat, turkoosi-valkoinen hyödynnetty kaula-aukon resoria ja lankaa lukuunottamatta minun vanhoista paidoista.
Omiin paitoihin aurinkoisen keltaista puuvillatrikoota, ja kun ei osannut päättää haluaako ruskeilla vaiko valkoisilla omenoilla, tehtiin sitten molemmilla.

Ruskea paita lipsahti xs-kokoiseksi, siis mallia makkarankuori. Mutta ei haittaa kun kuosi nyt vaan on niin huippu!
Totaalinen hurahdus (taas...) iski, veikkaan että meillä tullaan näkemään melkein esikuvan veroinen määrä eri väriyhdistelmiä, siitäkin huolimatta että kuvio on ihan kamala painaa. Tuskanhikeä, aikaa ja hermoja se vaatii, ja niistäkin huolimatta jostain kohti omenaa väri aina valahtaa. Noh, onpahan joka omena yksilölllinen kun jokaisesta eri kohdasta valahtaa :)

Myös tauluiksi meille on omppua ilmestynyt.

Kesämuoti 2009

2009-06-17T15:45:00.003+03:00

Google analytics kertoo monen eksyneen blogiin hakusanalla kesämuoti 2009. Ja eihän täällä ole halaistua sanaa aiheesta viime kesän katsausta ja minun mekkoja lukuun ottamatta.
Tässäpä siis pieni maistiainen Villa Kianan poikasten kesämuodista.

Tämän kesän suosituimmat värit meillä on selvästi ruskea, turkoosi ja oranssi.

Joustofroteisia capreja

Pupuja, porkkanoita, etanoita, kukkasia.

Paitoja bambusta,

sekä uudesta että uusiokäytössä olevasta trikoosta.

Yhdistellään ostovaatteiden kanssa, (bodyt Lindex)

tai käytetään sellaisenaan.

Kesävaatteiden myötä onkin sopiva hetki toivottaa

AURINKOISTA JUHANNUSTA KAIKILLE!

Kukkasia petroolissa

2009-06-12T17:08:00.003+03:00

Nämä pöksyt kurvasi välittömästi ykköseksi vaatesuosikeissa, suoraan ompelukoneesta päälle, pesuun, kuivumaan, päälle, pesuun, kuivumaan, ja lopulta kameran eteen.
Petroolia (aika siniseen menevä petrooli) joustofroteeta Kangas-Mallasta, oranssia resoria ja kukkanen kuopuksen viime syksyn takkikankaan jämistä.
Esikoinenkin tykästyi kukkahousuihin niin että toivoi itselleen samanlaisia, kangasta ei kuitenkaan enää housuihin riittänyt, mutta onnelliseksi poika tuli paidastakin.
Aika herkullinen väriyhdistelmä!

Toivomus

2009-06-05T13:48:00.006+03:00

Kiltti säiden haltija,

voisitko ystävällisesti antaa tänä kesänä hellepäiviä.

Monta.
Sellaisia kunnon bikini-ilmoja. Kiitos.

Virkatut bikinit Mandarin classicista (ruskea) ja Novitan Bambusta (vaaleanpunainen). Malli omasta päästä. Käyttökerrat nolla mutta haaveissa kymmeniä.

**edit. kuvajärjestys vähemmän silmille hyppääväksi ;)

Menneitä

2009-05-29T13:52:00.003+03:00

Miehen äidin kapioihinsa aikoinaan virkkaamaa pitsiä
Palanen styrox-levyä

Vanha lakana
Siirtopaperia

Valokuvia suvun vanhemmista polvista

Taulu

Hupullinen sydämiä

2009-05-26T12:43:00.003+03:00

Huppari on aivan loistava työtakki. Taskuja mihin saa upotettua edes osan mukana kulkevasta tavaramäärästä, huppu joka suojaa tarvittaessa pieneltä sateelta, mukava päällä.
Kaavoihin suunta haettu käytössä olevasta hupparista, tylsä ulkokangas mustaa collegea jota on ollut pakkakaupalla tuhottavana. Piristykseksi suloista ruskeaa sydänkangasta vanhasta tyynyliinasta.
Sisäpuolella pieni mp3-soittimen mentävä tasku, joka on ihan ehdoton varuste veivattaessa pyörällä tuota 10km työmatkaa. (no ok, mukava viihdyke myös laiskuuden iskiessä bussilla mennessä ;) )
Edessä taskujen sisäpuolella myös sydänkangasta, reunat pilkistää kivasti eikä etupuoli ole ihan niin tylsän musta.

Ja pieniä mokia mahtui toki mukaan. Huppari josta kaavat hahmottelin on hitusen liian lyhyt, tähän oli tarkoitus lisätä puuttuvat sentit mutta rajallinen muistikapasiteetti jätti tämän tiedon toteutuksen ulkopuolelle. Mutta onneksi on testattu jo toimivaksi, ja mieluisakin on.

Voi hitsi

2009-05-20T19:13:00.005+03:00

Puputeema jatkuu, ja voi hitsi.

Voi hitsin hitsi.

Ja voi hitsin hitsin hitsi kun se on ihana!

Retropussilakanaa söpöimmällä kuosilla, tutulla kaavalla. Virkattu peruspipo korvilla Mandarin classicista. Ihan meidän pikkupupun näköiset vermeet.

Pupu pöksyssä

2009-05-08T16:13:00.005+03:00

Pitkästä aikaa, töiden, tarhan, töiden ja sairastelun välistä jotain pientä.
Pupu meni pöksyyn.
Inspiraationa ihana ihminen, ihana tuleva vauva ja se kaikkein ihanin lastenkangas.

ps. siis ihanan ihmisen ihanalle vauvalle, ei meille ;)

Pimp my farkut

2009-04-03T20:10:00.006+03:00

Minä olen farkkutyyppi. Farkut jalassa töissä, viihteellä, vapaalla, kotona rötvätessä. Hyvä ettei urheillessa ja nukkuessakin. Farkut saappaiden paljaidenvarpaiden tennareiden korkokenkien kumppareiden sandaalien nilkkureiden kanssa.
Ja sen kyllä huomaa.

Rikkinäisiä polvia, rispaantuneita lahkeita. Kun hyvät farkut löydän, käytän ja kulutan ne loppuun asti. Eikä kuitenkaan raaski heittää pois, kun ne on muuten niin hyvät.

Vähän tilkkupussien penkomista, niksnaks, siksak, surrur ja uusia kesäpöksyjä valmistuu.

(klik isommaksi)

Helppoa kuin heinänteko. Paitsi se kuosien valinta taas.

Töttöröö

2009-03-27T17:52:00.005+02:00

Se oli ihanaa PUL-kankaana vaipassa, mutta vielä ihanampaa se on joustofroteisina housuina.
Tahtoo lisää kuviollisia joustofroteita!

********

Miehen äiti oli löytänyt lastenvaatekirjan 80-luvun alusta, täynnä toinen toistaan suloisempia kuvia ja malleja. Vai mitä sanotte näistä?

Ostetaan aikaa ja tarpeeksi hermoja suurempien neuletöiden tekoon.

Kakkara

2009-03-19T20:41:00.010+02:00

Tämä herttainen päivänkakkarakuosi on ehkä yksi söpöimmistä ikinä. Kangas on vanha pussilakana, Jennikan kirpparilöytö. Tämä oli juuri niitä joita pitää hipelöidä ja ihastella aina kangasvuoren luona käydessä, suunnitella ja hahmotella. Ja laittaa takaisin pinoon kun eihän siitä raaski tehdä mitään.
Mutta ilmiselvä kesämekkohan se loppujen lopuksi oli. Samalla peruskaavalla kuin edellisetkin mekot.

Tähän halusin pienet puhvihihat, mutta niiden kanssa vääntäessä ja purkaessa meinasi lentää koko mekko ö-mappiin, joten tyydyin yksinkertaisempaan ratkaisuun.

Käsivaralla piirretty pituus jäi hitusen liian lyhyeksi, pitsi helmassa tuo sen muutaman kriittisen sentin lisää.
Toimii mainiosti pitsisukkien kanssa, mutta vielä enemmän odotan sitä kun pääsee paljain varpain hiekkarannalle!

*****************************

Takki-inspiraatiokin nostaa pitkästä aikaa päätään, poikasten kesätakit siintää mielessä. Kuosin valinta on vain melkein mahdoton tehtävä.